Yksivuotias Julia

12.4.18

Voihan rakkaus, meidän vauva on jo yksi! Sinne meni vauvavuosi, kenties viimeinen sellainen. Haikeaa, mutta toisaalta se on valtavan ihanaa, kun lapsen persoonallisuus tulee koko ajan enemmän pintaan ja alkaa kommunikoimaan monipuolisemmin. 




Julia on noin 73cm ja 8,5kg, pieni tyttönen siis. Hampaita häneltä löytyy nyt kahdeksan kappaletta, neljä ylhäällä ja toiset neljä alhaalla.

Yönsä Julia nukkuu äidin ja isin välissä. Niin siinä kuitenkin sitten kävi, että viereen hän jämähti koska selkeästi tykkää nukkua niin. Meillä Anton oli ihan vastaavanlainen, kun taas Sofia tykkäsi nukkua yksin. Isommilla lapsilla edelleen on nuo samat mieltymykset kuin vauvana, niin tavallaan tuntuu pahalta lähteä vielä "väkisin" totuttamaan Juliaa pinnasänkyyn. Pääasia, että kaikki nukkuvat mahdollisimman hyvin. Päiväunensa Julia nukkuu rattaissa, jos ollaan menossa tai sitten pinnasängyssä, kunhan on eka nukahtanut viereen. Julia nukkuu yhdet päiväunet tunnista kahteen, mutta yöunet ovat sitten 10h.

Maito kuuluu edelleen Julian suosikkeihin. Nyt olemmekin valtaosin antaneet hänelle tavan maitoa, jossa on loraus korviketta. Julialle teen vielä pakkaseen omia ruokia, mutta niitä käytetään lähinnä vain silloin, kun Julialle ei ole antaa samaa kuin mitä meille isommille. Mitään erityisiä suosikkiruokia Julialla ei taida olla, mutta sormiruokailtavista munakas päätyy selkeästi eniten vatsaan eikä lattialle. 

Julia on kävellyt tukea vasten jo tovin ja nyt selkeästi hakee rohkeutta irrottaakseen otteensa. Jokseenkin hataraa se tuetta oleminen kuitenkin on ja siksi muutaman varovaisen askeleen jälkeen Julia vaihtaa konttaamiseen. Sohvalle hän ei osaa kiivetä vielä, mutta tajuaa yleensä mennä sieltä pois jalat edellä - ei siis ole enää niin päätöntä menoa. 

Sanoja Julialta tulee joitakin, mutta selkeästi tämä kävelyharjoittelu on tehnyt taantumaa tuolla saralla. Tuo on ollut yleinen ilmiö meidän lapsilla; alkuun puhutaan yllättävän paljon, sitten harjoitellaan liikkumista ja puhe harvenee. Kun liikkuminen on opittu, niin sitten alkaa puhe taas pulputa. Ymmärtää puheesta ainakin perustoimintoihin liittyvät sanat, kuten "maito", "vaippa", "ruoka", "nukkumaan". 

Julia on ilmeikäs velmuilija, joka ottaa elämän rennosti. Hän usein tulee loikoilemaan päälle ja viereen ja muutenkin käy maate, jos tuntuu että pitää hetki levätä. Minua aina välillä naurattaakin, kun jos isommat on sohvalla niin Julia menee makoilemaan olkkarin matolle, koska ei sohvalle vielä pääse. Pahemmin Julia ei itke tai valita, protestoi lähinnä vain pinnasänkyä ja sitä kun hammasharja otetaan pesun jälkeen pois (niin kivaa se harjaaminen on!). 

Juliasta on taas tullut totaalinen äidin tyttö. Äidin tyynylle hakeudutaan nukkuessa ja tullaan koputtelemaan vessan ovia, jos äiti siellä on. Isompien sisarusten kanssa kyllä viihdytään myös leikkimässä, mutta äidiltä käydään tankkaamassa välillä läheisyyttä. 

Julia on juuri sellainen, millainen vauvavuosikin on ollut: iloa ja rakkautta täynnä. Muistan, kuinka Julian ollessa pienenpieni hän nukkui iltaisin rintakehäni päällä ja ehkä tuon vuoksi hän onkin aina hakeutunut nukahtamaan rinnan päälle. Ihana, ihana tapaus!






You Might Also Like

0 kommenttia