Täydellinen vaatekaappi

6.7.17

Muistan joskus jonkun kommentoineen ohimennen täällä blogissani, että meidän lapsilta löytyisi paljon vaatteita. Tuo on jäänyt mieleeni; ei siksi, että olisin ottanut kommentin pahalla vaan siksi, että paljous on tietyssä määrin suhteellista. Nimittäin usein kun keskustelen muiden vanhempien kanssa vaatteiden määrästä, niin meidän lapsilta on melkein systemaattisesti löytynyt vaatteita kaikista vähiten. Siksi mietin, onkohan niin että koska kirjoitan usein lastenvaatteista niin vaikuttaa että lapsillamme olisi niitä paljon. Tai ehkä kommentoija perheineen kokee selviävänsä vielä vähemmällä kuin me. Kyllä meillä siis jokunen vaate on "ylimääräistä", mutta esimerkiksi nyt kolmen päivän matkalle lähtiessämme otin Antonille ja Sofialle kullekin päivälle yhdet vaatekerrat ja kaksi asukokonaisuutta varavaatteeksi. Tuon jälkeen ei jäänyt kovin paljon kotiin peruskäyttövaatteita. 

Tuossa kuvassa itseasiassa näkyykin valtaosa Antonin ja Sofian vaatteista. Ainoastaan molempien peruspitkähihaiset puuttuvat, kun ovat viereisessä kaapissa mutta muuten noissa on kaikki mahdolliset kesävaatteista sukkiin ja yöasuihin. Ulkovaatteet on sitten toki erikseen eikä niitäkään yleensä löydy kuin se yksi haalari ja yksi takki per lapsi. 

Se miksi tästä aiheesta nyt kirjoitan johtuu viime aikaisista mietinnöistäni. Näinä lapsekkaina vuosina kulutustottumukseni ovat muuttuneet aika paljon. Ostan harkitummin, mutta harvemmin. Maksan enemmän, mutta toisaalla odotukset ostetulle ovat myös kovemmat. Yleensä olen hankkinut lapsille seuraavaa kokoa hiljalleen kaappiin talteen, mutta nyt ensi kertaa olen tilanteessa, kun Antonilta ja Sofialta puuttuvat lähes kaikki seuraavan koon vaatteet. Mikään hoppu tässä ei ole, koska nykyinen 98/104 menee varmaan vielä tämän vuoden loppuun mutta en myöskään halua joutua siihen tilanteeseen, että koko vaatekaappi pitäisi ostaa kerralla. Varsinkaan, jos sitä seuraavaa kokoa käyttää samaan aikaan se kaksi lasta. Ostaessa hiljalleen saa yleensä valikoida useammista mallistoista, pystyy hyödyntämään aleja ja rahanmeno ei tunnu niin hirveältä kun se jakaantuu pidemmälle ajalle. Toki hutiostosten riski on, mutta harvemmin niitä meille on osunut. Eli siis: pitäisi alkaa suunnata katsetta seuraavaan vaatekokoon ja tämä laittaa miettimään, millainen vaatekaapin kokonaisuus on paras?

Ensinnäkin tärkeintä minusta on se, että ei ostaisi selkeästi yli tarpeiden. Oli ne vaatteet sitten ketjuliikkeistä, kalliimmilta merkeiltä tai kirppareilta. Tätä olenkin paljon miettinyt: mikä määrä vaatetta on hyvä? Todella usein tunnutaan puhuvan siitä, mikä määrä vaatetta on hyvä kun vauva syntyy, mutta mikä sitten on sopiva määrä leikki-ikäiselle? Itse tykkään, että lapsilta löytyy niin ohutta kuin paksumpaa paitaa. Tämän takia joskus tuntuu, että lapsilta löytyy paljon paitoja kaapista, kun sääolosuhteet muuttuvat ja yhtenä kuukautena pidetään niitä ohuita ja seuraavana paksumpia. Sama pätee housuihin: joskus on tarve paksummalle collarille ja toisena hetkenä ohut trikoo tuntuu parhaalta vaihtoehdolta. Tämän takia meillä taitaakin olla aika monet Papun leggarit, koska ne ovat hyvä välimuoto noista.

Määrään liittyen joutuu miettimään myös sitä, kuinka usein pyykkää ja millä tavoin pyykkääminen kuluttaa itse vaatetta. On selkeästi eri juttu ostaa vaikka kuusi paitaa ja käyttää niitä vuorotellen kuin sitten ostaa kolme ja pyykätä niitä tiheään. Kolmen paidan tiheä käyttö ei välttämättä jätä mitään seuraavalle käyttäjälle, mutta onko sitten kuusi käytettyä paitaa välttämättä parempi? Mutta jos vaatetta on siinä määrin vähän, että joutuu pesemään vajaita koneellisia, niin se ei taas ekologisuudessaan siltä osin ole hyvä. Monimutkaista.

Ekologisuuden ja tarpeellisuuden lisäksi olen miettinyt vaatteiden laatua, hintaa, jälleenmyyntiarvoa ja ulkonäköä. Mitä laadukkaampi, tietysti sen parempi. Hinta ja laatu ei ainakaan sisävaatteissa automaattisesti kohtaa. Toisaalla usein muistutan itseäni myös siitä, että kalliimmalta ekologiselta ja eettiseltä tuotteelta ei saisi odottaa kaupan päälle myös superhyvää laatua. Koska tuotteen hintahan kasvaa paljon juuri tuotantosyistä. Mutta niin, harva haluaa ja harvalla on varaa maksaa sitä kolminkertaista hintaa vain aatteistaan johtuen; hinnan ja laadun odotetaan kohtaavan, vaikka vaatteen valmistusmaa olisi Suomi. Tässä laatumielessä en siis täysin uskalla lähteä luottamaan siihen, että jos minä nyt ostaisin Antonille ja Sofialle ainoastaan "merkkivaatetta", niin kyllä ne kestää Julialle ja sen jälkeenkin vielä mahdollisesti jollekin. Merkkejä nyt mainitsematta muutamat kalliimmat vaatteet jäivät Antonin jälkeen käyttämättä, kun olivat niin huonossa kunnossa hyvin äkkiä. Näitä kyllä karttaa herkästi sitten jatkossakin. Vastaavasti jotkut ketjuliikkeiden vaatteet voivat olla laatunsa puolesta todella erinomaisia. Jos siis mietin täydellistä vaatekaappia ainoastaan laadun puolesta, niin ei ole itsestäänselvää, että kaapissa olisi vain merkkivaatteita.

Mitä sitten tulee jälleenmyyntiarvoon, niin fakta on, että jos yksi lapsi käyttää saman ajan H&M:n ja Gugguun paitaa, niin prosentuaalisesti jäät enemmän voitolle siitä Gugguun paidasta. Saattaa jopa olla, että Gugguu tulee loppupeleissä halvemmaksi kuin se ketjuliikkeen vaate. Tätä seikkaa en kylläkään itse ainakaan isompien lasten hankinnoissa niin hirmuisesti ajattele, koska vaatteet menevät useammalla lapsella enkä usko niillä hirmuisesti rikastuvani enää sen kolmannen lapsen käytön jälkeen. Mutta toisaalla pystyn kuvittelemaan, että nekin elämää nähneet vaateyksilöt pystyy myymään pienillä summilla - vastaavaa en voi ajatella ketjuliikkeiden vaatteista. 

Puhdas jälleenmyytävyys omana ostomotiivina on ollut suuremmassa roolissa niissä hankinnoissa, joissa en usko tuotteen kuluvan siinä määrin, etteikö sitä voisi helposti myydä. Esimerkiksi olen raaskinut maksaa Gugguun pipoista ovh hintoja, koska pipot eivät hirmuisesti kulu ellei niitä jostain syystä joudu ahkeraan pesemään. Eli kun viime vuonna ostin vaikka Antonille talvipipon ja tänä talvena hän tarvitsee suuremman, niin tuon vanhan myyminen kattaa todennäköisesti valtaosan sen uuden pipon hinnasta. Julian vauvavaatteissa jälleenmyytävyys ohjaa valintojani vielä enemmän, koska ne vaatteet eivät ehdi olemaan hänellä kauaa ja ovat siten helpommin jälleenmyytävissä. Julialta ei löydy esimerkiksi H&M:n vaatteita kuin muutama, koska niille ei tunnu olevan erityisemmin kysyntää. En itse määritä H&M:ää laadultaan tai ulkonäöltään kovinkaan sen huonommaksi tai paremmaksi kuin Lindexiä tai KappAhlia, mutta selkeästi helpommin minulle jää käsiini vanhoja H&M:n vaatteita, mille en löydä lisäkäyttäjiä.

Niin ja sitten on tietysti se kaikista konkreettisesti näkyvin ominaisuus: ulkonäkö. On kieltämättä niin, että en halua pukea enkä varsinkaan ostaa lapsilleni sellaisia vaatteita, joita silmäni eivät voi sietää. Mutta on myös niin, että ketjuliikkeissä on monestikin varsin kauniita vaateyksilöitä. Niitä tuntuu tulevan niinkin tiuhaan, että välillä joutuu hillitsemään itseään siinä, että ei ostaisi jotain yli tarpeen. Mutta nyt kun on tarkoitus koota jotakuinkin yhteinen vaatekokoelma tytön ja pojan ympärille, niin luulenpa että parhaiten se onnistuisi merkkivaatteilla. Ainakin sillä tavalla saisi helpommin vaihtelua, kun yhdellä lapsella olisi vain se tarpeellinen määrä vaatetta mutta kaksi lasta voisivat käyttää vaatteita ristiin. Niin ja kuinka koota vaatekaappi sellaiseksi, että mahdollisimman moni vaate sopisivat toisiinsa mutta kuitenkin niin, että kaikki ei ole ihan täysin samasta muotista?

Sitten on tietenkin se yksi merkittävä tekijä, joka ei kauheasti aatteita tai ulkonäköseikkoja katsele: raha. Rahan takia minä varmaan paljon näitä asioita päässäni pyörittelenkin. Koska jos rahasta ei olisi kiinni, niin voisin ostaa haluamani vaatteet lapsille juuri silloin kun on tarve ja varmasti ohittaisinkin ketjuliikkeet kokonaan. Mutta voisi olla myös niin, että houkutus ostaa yli tarpeiden olisi vielä suurempi ja ehkä saattaisinkin kuulua heihin, jotka vain kyllästymisen takia päättävät laittaa vanhat sopivat vaatteet myyntiin/kierrätykseen ja ostaa uudet kledjut tilalle... Mistäs sitä tietää. Mutta nyt kun tilanne on mitä on, niin pyrin miettimään, millä tavoin saisin lapsilleni mahdollisimman toimivan vaatekaapin kokonaisuuden niin, että siinä yhdistyy kaikki toivomani kriteerit mahdollisimman hyvin eli ulkonäkö, yhdisteltävyys, laatu, ekologisuus ja eettisyys.

Jos nyt jaksoit lukea loppuun tämän pohdiskeluni, niin kiinnostaisi tietää, mitä te ajattelette näistä mietinnän aiheistani. Kuinka paljon vaatetta leikki-ikäinen tarvitsee? Millaisin ajatuksin te kokoatte lasten yhden koon vaatekokonaisuuden?

You Might Also Like

14 kommenttia

  1. Minä oon pitkään ihaillut teidän lasten vaatekaappia :) tyylikästä, kaunista ja paljon unisex-valintoja jotka helppo kierrättää pikkusisaruksille. Itse huomasin taannoin kun myin pois esikoistytön vauvavaatetta, josta ei ollut jatkojalostukseen pikkuveljelle, että meillä on aivan liian paljon ollut vaatetta. Nyt tästä viisastuneena yritän vähän järkeillä pikkuveljen vaatekaapilla ja toki myös esikoisen. Nyt olen ennakoinut ja ostanut alesta molemmille - ensi kesää ajatellen isosiskolle ja muutenkin seuraavaa kokoa kummallekin.
    Hyviä vinkkejä olen saanut siitä miten

    VastaaPoista
  2. ...Hyviä vinkkejä olen saanut siitä miten puet antonin, jotain samaa haluan meidänkin pojalle :)

    -johanna

    Ps. Ensimmäinen viesti lähti liian vauhdilla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mukavaa kuulla että joku on saanut inspiraatiota meidän tyylistä :) Piti ihan miettiä, mitenkäs minä sitä Antonia puenkaan :D Minä en oikein nyt ole osannut ostaa kesävaatteita ennakkoon eikä oikein olisi varaakaan, kun pitää sitä ennen varmasti siirtyä jo isompiin kokoihin. Yleensä muuten noita kesävaatteita on joitain aina talvella alennuksessa -70% :D

      Mä jotenkin olin muuten kuvitellut, että Sofialla olisi enemmän vaatteita kuin Antonilla mutta ei sitten ollutkaan noin.

      Poista
  3. Hyvä ja ajatuksia herättävä teksti! En ole itsekään juuri ajatellut miten paljon muilla lapsilla on vaatteita mutta äkkiseltään näyttäisi että meillä on vähempi. Kahden lapsen (1v. ja 3v.) käytössä olevat sisä- ja kesävaatteet menee kahteen Ikean kaapissa roikkuvaan kankaiseen Skubb-lokerikkoon. Lisäksi on tietenkin ulkovaatteet ja kengät. Meillä vaatteet on aika paljon "kiertovaatteita" eli peritty sukulaisilta ja tutuilta, joten osto- ja jälleenmyyntiarvoa ei tarvitse miettiä. Jonkin verran ostan myös FB-kirppiksiltä ku sattuu tulee hyvälaatuista vaatetta vastaan, varsinkin ulkovermeitä ku ne on uusina vähän liian hintavia. Jos tulee hyviä tuotteita vastaan ostan sitten jo etukäteen kasvua odottelemaan. Eli käyttövaatteiden lisäksi löytyy siis pari isoa laatikollista vaatteita kaapissa odottelemassa kasvua. Näistä varsinkin ulkohaalarit vie paljon tilaa. Tämän ikäisillä en vielä juurikaan mieti onko vaatteet ketjuliikkeistä ostettuja vai merkkituotteita mutta vaatteiden pitää olla hyväkuntoisia, käytännöllisiä ja miellyttää silmää. Aiemmin kartin kovasti printtipaitoja mutta nykyisin joudun joustamaan vanhemman kanssa kun mikään muu ei ole vain hienompaa kuin Salama McLightning. Niissäkin tosin vaadin että printit on hyväkuntoisia. Tosin, näillä vaatteita en kyllä myykään etiäpäin. Meillä lapsiluku on nyt täynnä ja niinpä laitan nyt kaikki pienemmälle pieneksi jääneet vaatteet saman tien pois kaappeja täyttämästä. Onneksi olen pystyny antamaan paljon pois suoraan tuttavaperheisiin, jonkin verran olen myynnyt myös nettikirppiksillä. Tällä hetkellä meille tärkeintä on että on meillä on hyvää käyttövaatetta tarpeeksi noin kerran viikossa pyykkäyksen verran, myöhemmin tarpeet ja lasten vaatimukset varmaan muuttuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli tämän ikäryhmän ensimmäiset lapset, niin kiertovaatteita meille ei ole tullut eikä varmaan tule jatkossakaan. Kirpputoreilta taas en jotenkin osaa ostaa; livekirppiksiltä on todella hankala hahmottaa mitä siellä on enkä jaksa tonkia. FB-kirpparit puolestaan tuntuu aikaavieviltä, kun on miljoona eri myyntipuuta ja hinnatkin on usein aika kovia varsinkin jos postitukset tulee siihen päälle. Uusien vaatteiden ostaminen tuntuisi varmasti pahemmalta, mikäli ne tulisi meillä vain yhden lapsen käyttöön.

      Tuota seikkaa olen muuten miettinyt tässä ennakkoon ostamisessa: jotkut kun kertovat, että lapset haluavat valita itse vaatteensa ja jokin ei kelpaa. Meille ei ole noita tapauksia tullut juurikaan vastaan, mutta mitä jos se yhtäkkiä iskeekin...

      Meille ei enempää lapsia ole tulossa ainakaan ihan lähivuosina ja kerta on niin epävarmaa, onko tulossa ollenkaan niin myyn/laitan eteenpäin vaatteita Julian jälkeen. Ensimmäiset pienimmät jo siirtyivätkin pois ja se on tietyllä tapaa todella vapauttavaa, kun tosiaan pääsee tavarasta eroon.

      Minä pesen pyykkiä aika montakin kertaa viikossa, ainakin nyt pikkuvauva-aikana. Vajaita koneellisia en kuitenkaan tykkää pestä, niin välillä tulee vähän tiukkaa miten kaapissa riittää kaikille kaikki tarvittava.

      Poista
  4. Lisään vielä kommenttiin jonka kirjoitin aiemmin... luin nyt tekstiäsi uudelleen ja huomasin lauseen jossa kerroit ottaneesi kolmen päivän reissulle joka päivälle vaatekerran ja vielä kaksi ylimääräistä. Meillä ei mene ihan noin monta vaatekertaa eli samoja vaatteita käytetään useampi päivä. Tosin ulkopöksyt vaihetaan sisäpöksyihin jos ovat kovin hiekkaiset ja hiekkaisilla mennään taas uudelleen ulos. Ollaan nyt neljän viikon kesälomareissulla ja pakattuna on melkeinpä tuo sama vaatemäärä, lisäksi vielä ulkotakit ja sadevaatteet sekä kengät sään mukaan. Näitten kanssa pärjäämme hyvin sen viikon ennen kuin pitää taas päästä pyykkää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ihan aina vaihda lapsille uusia vaatteita per päivä, mutta aika usein kuitenkin. Tiedän peseväni vaatteita vähän liian herkästikin, mutta toisaalta tänäänkin paidat menivät ruokailujen yhteydessä tahroille. En jokaisen tahran jälkeen vaatetta vaihda, ainakaan jos ollaan kotona, mutta päivän päätteeksi menevät pesuun ja usein niitä tahroja tuntuu löytyvän.

      Sofialla on myös vähän rasittava tapa riisua itseään ja sitten tunkea vaatteitaan jonnekin sängyn alle/leikkikeittiön uuniin tms. ja sieltä se löytyy parin päivän päästä.

      Ehkäpä siis meidän lapsien vaatteita tarvitsee pestä harvemmin, kun ovat vähän isompia. Omiani en nimittäin suinkaan vaihda joka päivä; tosin nyt tiheämmin kerta yläosat haisevat usein rintamaidolle.

      Poista
  5. Pitänyt ennenkin tulla mainitsemaan, että pidän todella hyvinä näitä sun vaatepohdintoja. Saanut monenmonta vinkkiä meidän pienen vaatehankintoihin. Kiitos kovasti!

    Meilläkin hyödynnetään aleja seuraavia kokoja pikku hiljaa keräten. Sitten kun se mutu tulee, että alkaa olla riittämiin/aletaan jo siirtyä seuraavaan kokoon, niin vaatteet esille ja tarkistus puuttuuko jotain oleellista. Huomasin, että aivan pienelle vauvalle teemaväri oli valkoinen ja beige, seuraavaksi musta ja sininen, sitten tuli hairahdus vaaleanpunaiseen ja nyt on meneillään karkin vihreä. Vaatekaapin perussävy siis tulee hankittua jotenkin luonnostaan. Ihan mielenkiintoinen harrastus :D

    Yksi vinkki sulle päin olisi zalando lounge, josta aina välillä löytyy mm. Reimaa hyvin tarjouksin. Sieltä tulee joka aamu sähköpostilla ko. päivänä aukeavat merkit/osiot, jotka on yleensä kerrallaan 3pv auki. Postikulut on kyllä 8€, joten ihan pieniä juttuja ei tule sieltä ostettua.

    Toinen vinkki tohon sun tilanteeseen vois olla esim. instasta erisukupuoliset kaksoset. Heiltä vois löytyä tyylivinkkejä, miten yhdistellä samoja vaatteita sekä tytölle että pojalle. :)

    Liina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpas kiva kuulla! Mulla meinasi vielä jäädä tää kirjoitus julkaisematta, kun ajattelin että se on ihan tylsää luettavaa :D Lähinnä kun mulla oli tarve purkaa omia ajatuksia ulos.

      Hauska juttu tuo väriin tykästyminen :D Sinänsä kyllä ymmärrän; mulla tuntuu menevän enemmän niin, että keväällä/kesällä haluan just niitä värejä ja syksyyn/talveen alan kaivata niitä tummia sävyjä. Tosin toi taitaa olla aika yleinenkin ilmiö ja selkeästi vaikuttaa kauppojenkin värimaailmaan.

      Pitääpäs googletella tarkemmin, miten tuo Zalando Lounge toimii.

      Ja joo, erittäin hyvä vinkki! Mun yksi suosikkeja kuoseista on nyt Vimman Mystical Flowers - se on tosi hyvä sekä tytöllä että pojalla ja tuntuu olevan tosi helppo yhdistää kaikkiin yksivärillisiin.

      Tuohon alkuperäiseen tekstiin olisin voinut kirjoittaa vielä yhdestä seikasta, minkä tajusin tänään: nuo useimmat ketjuliikkeiden housut on ainakin meidän lapsille sellaisia, että ne tippuvat jalasta ellei ole just sopivat pituudeltaan. Ja jos pitää ostaa housut aina niin, että niihin ei pysty jättämään kasvuvaraa, niin sehän tarkoittaa tiheämpää ostamista.

      Poista
  6. Vaikka yritän muuten olla tiedostava kuluttaja, lastenvaatteet ovat minulle sokea piste. Ostan, kun näen jotakin ihanaa.

    Esikoiselle on sama vaatekoko mahtunut yli vuoden, jolloin itsekin alkaa kyllästyä samojen vaatteiden pyörittelyyn ja tulee ostettua silloin tällöin lisää, vaikka vaatetta sinänsä on ennestään jo ihan riittävä määrä. Samoin isompien vaatteiden ostamisen varastoon olen pyrkinyt nyt lopettamaan - vuosi sitten ostetut "pian käyttöön tulevat" 98/104 cm vaatteet odottavat edelleen lapsen kasvamista. Samaan aikaan oma vaatemaku ja muotikin muuttuu ja ne jemmaan ostetut vaatteet eivät enää näytäkään niin kivoilta ja saattaapa käydä niinkin, että tähän asti äidin valitsemiin vaatteisiin mukisematta pukeutunut lapsi alkaa omata omia tyyliä koskevia mielipiteitä...

    Kuopuksen käytön jälkeen olen jemmannut enää ihanista ihanimmat pikkuvauvan vaatteet, just in case.

    Haasteena on myös se, että löytäisi molemmille lapsille menevää vaatetta, kun valtaosa kaupoissa olevista vaatteista on niin tiukasti sukupuolitettuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän ja osittain samaistun. Mulla on auttanut se, kun seuraan useimpien vaatetuottajien tulevia mallistoja. Sillä tavalla usein tulee oikeasti erotettua, mikä on alkunäkemältä ihana ja mikä pysyvämmin... Eli ehdin tavallaan jo kyllästyä siihen johonkin ennen kuin se edes pääsee kauppoihin myyntiin :D Vastaavasti sitten hankin niitä, jotka ei ole ollut vain "hetken hurmaa".

      Vaatekaapissa olevien vaatteiden kyllästymiseen mulla on auttanut myös satsaaminen niihin vaatteisiin, joista koen monella tapaa hyvää mieltä. Eli just eettisemmät ja kotimaiset. Lisäksi kun niihin on joutunut useamman euron laittamaan, niin ehkä senkin puolesta ei suhtaudu niin kepeästi niiden poistoon. Näin tuossa just eilen itse ottamani kuvan, jossa oli Antonilla ja Sofialle käyneet Paput (nyt pienet) ja ihan ilahduin, että ne tulee vielä Julialle. Se on ehdottomasti merkki kestävästä suunnittelusta.

      Mitä sitten jemmaamiseen ja ennakkoon ostamiseen tulee, niin mä olen aika hyvin kuitenkin pysynyt siinä, että jos jotain vaatetta olen ostanut niin sitä myös käytetään ellei se ole muista kuin ulkonäöllisistä syistä käyttökelvoton. Mutta kieltämättä minusta nyt tuntuu tosi oudolta ostaa seuraavaa 110 tai jopa 110/116 kokoa, kun se tuntuu ajatuksena hirmu isolta! Enkä osaa ennustaa, milloin tuo koko nyt tulisi sitten käyttöön vaikka ainakin Antonilla 98/104 on sellainen sopivan oloinen.

      On totta, että monet vaatemallistot on sukupuolitettuja mutta mä veikkaan, että meidän ajattelua ohjaa myös tosi vahvasti se kumman puolelle vaate on sijoitettu. Jos esim. sininen paita olisi tyttöjen puolella, niin todennäköisesti useampi pukee sen tytölleen kuin sitten jos se olisi siellä tyttöjen puolella. Tätä olen miettinyt itsekin siinä, kun olen laittanut Sofian ja Antonin vaatteet noin kahteen eri puoleen vaikka välillä vaatteita käytetään ristiin niin voisi ehkä ennemmin laittaa vain kaikki paidat yhteen ja kaikki housut yhteen, niin sieltä sitten eksyisi useammin samoja juttuja molempien päälle :)

      Poista
    2. Korjaan: jos se sininen paita olisi siellä POIKIEN puolella :D

      Poista
    3. Itse siis ostan esikoiselle sekä "tyttöjen" että "poikien" vaatteita, ihan sen mukaan, mikä omaa silmää miellyttää. Ja aika paljon ihan unisexiä - Papun leggingsit on just hyvä esimerkki niistä. Itseäni myös miellyttää ajatus siitä, että sama vaate voi sukupuolesta riippumatta käydä läpi koko sisarusparven! Sen vuoksi pyrin välttämään alleviivatusti "tytöille" ja "pojille" tehtyjä vaatteita. Tarkoitan siis sitä, että pinkissä paidassa on glitteriperhosia ja joku "beautiful girl"-teksti tai sinisessä paidassa auto, ne jäävät minulta kauppaan.

      Kerran osui eteen hassu tilanne erään ketjuliikkeen alerekillä. Toinen asiakas löysi sieltä mieleisensä vaatteen, mutta jätti sen ostamatta, koska "eihän tästä tiiä kummalle tää on tarkoitettu, kun nää vaatteet on tässä ihan sekaisin". Itselle juuri tuollaisten vaatteiden löytäminen ja lokeroinnin välttäminen on liki lottovoitto.

      Poista
    4. Niin aivan ymmärsin, itsekin olen ostanut esimerkiksi Antonille tyttöjen puolelta vaatteita. Lähinnä tarkoitin sitä, että ihmiset ehkä turhan tiukasti juuri ajattelee niin, että tyttöjen puolella olevat vaatteet olisivat vain tytöille tarkoitettu. Jos siis mainostettaisiin vaikka jotain satunnaista sinistä paitaa kuvalla, jossa se on tytöllä ja sitä myydään siellä tyttöjen puolella niin silloin se helposti ohjautuu valtaosalla tytölle kuin sitten, jos se paita olisi siellä poikien puolella. Saikohan tästä mun ajatuksesta selvää :D Meillä Antonin lempiväri on nyt kaikki pinkin eri sävyt ja olenkin miettinyt, että pitäisi vain entistä rohkeammin käyttää sitäkin pojalla :)

      Heh, hassu ajattelutapa ollut hänellä. Mä suosin kanssa unisex-vaatteita, mutta sitten välillä tulee vastaan sellaisia kivoja mitkä selkeästi ovat joko tytön tai pojan ja niitäkin tulee hankittua, mutta harvemmin. Nyt voi kylläkin olla, että Sofialle ostaa entistä helpommin selkeästi tyttömäistä kerta Julia tulee perässä enkä ainakaan toistaiseksi Julian jälkeisiä vaatteita säästä.

      Poista