Round 3. // Raskausviikko 39.

6.4.17


Raskausviikko 39., 38+0:

Paino: 65kg (-200g viimeviikkoiseen). Kulunut viikko on ollut painon osalta todella mielenkiintoinen. En yleensä painoa mittaile kuin sen kerran viikkoon, mutta nyt tuli käytyä useammin kun kerran paino näytti jopa päälle 68kg. Selkeästi muuttohommat nostatti nesteitä kehoon ja nyt kun on ollut pari päivää rauhallisempaa, niin loppupeleissä olen kevyempi kuin viime viikolla.

Raskausoireet: Sormet on ollut kankeammat, mutta senkin laitan muuttamisen ja siitä nousseen nesteiden piikkiin. Nyt kun on tuokin hellittänyt. 

Muuten vaivat on aikalailla samoja kuin viime viikollakin, mutta vähemmän niihin on nyt tullut kiinnitettyä huomiota. 

Taimi Taikuri: Edelleen, kun viikko on ollut niin tekemistä täynnä niin ei ole ihan samalla tavalla ehtinyt kuulostelemaan vauvaa. Mutta aina kun olen pysähtynyt miettimään, onko vauva liikkunut niin sieltä hän antaa itsestään merkkiä. Nytkin kun istun tässä, niin mahassa möyryää koko ajan. 

Liikkeistä on tullut hitusen vaimeampia niin, että selkeästi tila alkaa käydä ahtaammaksi.

Maha: Aikamoinen tykki tuo taas on. Vessassakin joutuu käymään jalat ihan haarallaan, koska maha tulee istuessa niin alas. Ihan mielelläni tästä luovun, mutta kyllä sitä vähän on alkanut miettimään, että liekköhän aikani raskausmahallisena ovat lopullisesti tässä...

Fiilikset: Samat kuin viime viikolla eli hyvät, mutta hitusen myös hämmentyneet. On tavallaan helppo kuvitella, että ensi viikolla meillä on vauva mutta silti niin vaikeaa. Elämä tuntuu siis niin normaalilta ja tuikitavalliselta, mutta kuitenkin se uusi lapsi on aina iso juttu itsessään. Ehkä tuota tunnetta voi kuvailla niin, että osaan hyvin kuvitella sen kiintymisen mikä lapseen liittyy mutta en osaa kuvitella vielä itse sitä lasta. 

Muuta mainittavaa: Juuri tänään sain vauvanvaatteet pestyinä lipastoon ja kohta kuivausrummusta tulee vielä harsot ja pikkupyyhkeet. Viikonloppuna aion hankkia marketeilta vaipat, nännivoiteen, liivisuojat ja voisin kai sairaalakassinkin sitten pakata. Maanantaina pitää käydä antamassa verikoe ja sen yhteydessä haen vauvan nurkkaukseen yhden julisteen ja sitten kai vaan otan iisisti. Voisi kyllä yrittää vielä ottaa jotkut viimeiset "mahakuvat" ensi viikolla. 

Niin ja tämä oli muuten sitten viimeinen raskausviikko-postaus, koska ensi viikon torstaina meidän vauva on ollut ainakin jo sen vuorokauden mahan ulkopuolella. Sen tajuaa ja ei kuitenkaan tajua.

Jaksoiko joku seurata ihan alusta loppuun näitä raskausviikkokuulumisia?

You Might Also Like

16 kommenttia

  1. Jaksoin :) tuntuu, että kamalan nopeasti hujahti tämä sinun raskaus. Toivottavasti omakin menisi yhtä nopeaan, nyt rv 22+0. Ja meneehän tää nopsaan kun käy töissä ja jaloissa pyörii 1 v 7 kk taapero :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle se ei tuntunut niin nopealta, mutta ei hirmuisen hitaaltakaan :) Mutta juu, tuossa olen samaa mieltä että raskaudet sujuu kyllä nopeammin jos on lapsi/lapsia entuudestaan.

      Poista
  2. Minä olen lueskellut ihan siitä asti kun julkaisit raskausuutisen. Raskaustaivaltasi on ollut mukava ja mielenkiintoista seurata näin postausten välityksellä. :)

    VastaaPoista
  3. Moikka! Jaksoin seurata :) perässä kun tullaan niin raskausaiheiset jutut kiinnostaa aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Kävinkin kurkkaamassa, missä vaiheessa siellä mennään :) Tsemppejä odotukseen!

      Poista
  4. Kannattaahan niitä lapsia tehdä jatkossakin, että pysyy elintaso yllä! 🖒 Ihmettelen aina tätä, että työttömillä on kyllä varaa tehdä muksuja niin paljon kun sielu sietää ja on kyllä makuuhuoneetkin kaikille, mutta meillä kaksilla tuloilla ei voi tehdä kun kaksi lasta ja asua kolmiossa kun rahat ei muuten riitä. Kai sitä on helppo lisääntymisestä tehdä itselleen se ura kun raha kilisee tilille mitään tekemättä, mutta jokainen tyylillään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kommenttisi on kirjoitettu sellaiseen sävyyn, että se on vähän siinä rajoilla, pitäisikö tätä julkaista tai kannattaako tästä lähteä edes keskustelemaan kanssasi... Mutta: nämä on arvovalintoja ja jos sinun mielestäsi toimin väärin, niin kannattaa sitten pyrkiä vaikuttamaan valtion tilaan niin, että esimerkiksi tukijärjestelmä toimii eri tavalla. Asiallisesti toki voi näistä yksityishenkilöiden kanssakin aina keskustella, mutta vihamielisestä keskustelusta tai kommentoinnista harvoin mitään rakentavaa syntyy.

      Ja ymmärrän, että voi olla turhauttavaa käydä töissä kun muut syystä tai toisesta saavat hyvin samoja rahamääriä töitä tekemättäkin - yrittipä hän sitten päästä töihin tai ei. Teillä on kuitenkin oltava vähintään sama tulotaso kuin meillä tai sitten te ette halua/muusta syystä ole hakeneet tukia. On siis niin, että kyllä teilläkin on periaatteessa "varaa" isompaan asuntoon, jos on halua karsia muista menoista tai vastaavasti on syytä tarkistaa, oletteko oikeutettuja joihinkin tukiin, mitä ette nyt saa. Jokainen suomalainen on kuitenkin oikeutettu ainakin siihen perustoimeentulotuen määrään - sinulla on siis samat oikeudet kuin minulla ja miten niitä käytämme riippuu arvovalinnoista ja myös seikoista, joihin ei voi aina täysin itse vaikuttaa (työllistyminen on yksi näistä).

      Lisäksi ei se minulla(kaan) ole mitenkään helppoa ollut valita, mitä elämän osa-alueita painottaa. Varsinkin kun edelleen eletään sellaisessa työpainotteisessa yhteiskunnassa, jossa kuitenkaan työpaikat eivät vastaa potentiaalisten työntekijöiden määrää. Lisäksi jos teilläkin on kaksi lasta, niin koetko oikeasti että lapsien hoitaminen vastaisi sitä että olisi tekemättä mitään? Mutta niin, taisit enemmän viitata siihen, että lisääntyminen ja lapsien hoitaminen ei tuottaisi yhteiskunnalle mitään... Ja tuokin on kyseenalaistettavissa.

      Poista
  5. Tarkoitus ei ollutkaan herättää keskustelua. Tämä kuitenkin on sellainen yhteiskunta, että tekemättömyydestä ja yrittämättömyydestä palkitaan ja rangaistaan niitä jotka itse rahansa ansaitsevat. Muta ei se mitään, minä ainakin voin olla ylpeä siitä, että meillä perhe elää itse hankituilla rahoilla, samaa en voi sanoa teistä. Harvoin tuo asia kyllä edes yhteiskunnan elättejä häiritsee, mutta itse en tuohon pystyisi. Lapset oppivat sivusta katsomalla että töihin ei tarvitse aamulla vanhempien lähteä ja todennäköisesti itse pyrkivät samaan. Onko se mielestäsi oikein?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teet aika kovia oletuksia. Esimerkiksi tuon, että emme olisi pyrkineet työelämään. Jos se yhtään lohduttaa, niin mieheni on hakenut jopa puhelinmyyntityötä niitä kuitenkaan saamatta, koska nuoremmat opintojensa alussa olevat otetaan niihin. En minä täällä blogissa kaikesta kirjoita ja se olisi hyvä muistaa. Mutta siinä olet oikeassa, että me emme arvota lapsien suunnittelua niin, että olisi oltava välttämättä se "itse hankittu tulo" alla. Tunnut myös ajattelevan, että emme pääsisi/pyrkisi pääsemään ikinä työelämään tai että minua ei työnteko kiinnostaisi. Ehkä sinulta on jäänyt lukematta joitain kirjoituksiani näihin teemoihin liittyen? Mielestäni olen hyvin selkeästi tuonut niissä esille niitä ristiriitaisuuksia, mitä koen ja joiden myötä olen sitten kuitenkin tehnyt valintani. Lapsuus on myös melko pitkä aika ja näistä varhaisvuosista he eivät muista mitään, mutta kuitenkin niiden vuosien läsnäololla on todennäköisesti erittäin positiivinen vaikutus. Eiköhän tässä ehdi vielä sitä "työtätekevän vanhemman" rooliakin näyttää.

      Tästä aiheesta voisi johtaa myös keskustelua siitä, millainen yhteiskunta tulee olemaan tulevaisuudessa. Itse uskon vakaasti, että ihmisen määrittäminen hyväksi tai huonoksi työn tekemisen kautta vähentyy jo ihan siitä välttämättömästä syystä, että töitä löytyy ihmisille koko ajan vähemmän ja se vaatii uudenlaisia yhteiskuntarakenteita. Voi siis hyvinkin olla, että lapseni elävät hyvin erilaisessa yhteiskunnassa kuin sinä ja minä nyt. Mutta koska tarkoituksesi olikin tuoda vain mielipiteesi ja (mahdollinen) paheksuntasi esille, niin ne on nyt noteerattu, joten jätän keskustelun tähän.

      Poista
  6. Kiva kun jaksoit tehdä näitä raskauspostauksia!
    Minun sylissä tuhisee 9kk kolmonen :)

    Minä olen ollut nyt 7vuotta kotiäitinä/perhepäivähoitajana! Ei kaikkien mielestä arvostettavaa, mutta hyvä meidän perheelle. Eläkettä ei ole tiedossa, mutta tämä on ollut arvovalinta.
    Olen kyllä tehnyt töitä silloinkin kun työttömänä olisin saanut enemmän rahaa :D
    Käytännössä Miehen palkalla ollaan eletty ja mitään "ylimääräisiä" tukia ei olla saatu.
    Mutta mielestäni ne on olemassa ihan syystä ja lapsien ja perheiden hyvinvointiin tarkoitettu niitä tarvitseville. Sellainen politiikka on haluttu.

    Tosi isot tsempit sektioon ja siitä toipumiseen sekä ihanaa vauva-aikaa teille kaikille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että näitä on edelleen jaksettu lukea :)

      Jep, meitä on moneen lähtöön ja toiset kokevat vahvemmin kuin toiset siitä mikä on "oikein" tai "arvostettavaa" elämää. Erittäin onnekkaassa asemassa ovat he, jotka ovat onnistuneet saavuttamaan täydellisen harmonian suhteessa elämän eri osa-alueisiin, omiin toiveisiinsa ja ulkopuolelta tuleviin odotuksiin. Minusta ainakin usein tuntuu siltä, että päätöksissä on ne hyvät ja huonot puolensa.

      Kiitos paljon! :)

      Poista
  7. Minäkin olen lähes jokaisen raskausviikko postauksen lukenut ja on olleet mukavia! Toivottavasti jaksat ottaa vielä viimeiset masukuvat ja laittaa tännekkin, niin ihana pallo se on :D ehkä ei niin ihana enää kantaa, mutta kohta vauva on jo mahan paremmalla puolella! Onnea sektioon ja toipumiseen! Niin, ja onnea uuteen kotiin teille! En jaksa erikseen tuonne muuttopostaukseen käydä kommentoimassa :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, että näistä on pidetty vaikka minulle tämä onkin jo kolmas kerta kun näitä teen ja paikoin tuntunut sitten toistolta :) Tiistaina olisi hyvä päivä ottaa valokuvat, kun olen viimeistä päivää mahakkaana :D

      Kiitos, kiitos! :)

      Poista
  8. Tietysti on tullut seurailtua ! :) Kyllä minustakin tuntuu, että vastahan sinä ilmoitit raskaudesta, voi että, pian teillä on siellä uusi perheenjäsen ihmeteltävänä. Aina se on niin ihmeellistä, elämän ihme. <3

    Pikkuisen ihmeellistä kommentointia kyllä tuolla yläpuolella. Sullakin on kuitenkin koulut käyty ja ei varmasti mitenkään tarkoitus jäädä kotiäidiksi lasten vartuttua. Itse asiassa en edes tiennyt, että miehesi ei ole tällä hetkellä töissä. Kyllä senkin aika vielä tulee! Minua harmittaa sitten taas se, että meillä mies on tehnyt niin pitkiä päiviä, että toisinaan on ollut viikkoja, kun hän ei näe lapsia hereillä ollenkaan. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on aika yleinen juttu mullekin, että jos olen seurannut somessa jonkun raskautta niin ne tuntuu menevän aina nopeasti... Mutta ei se oma raskaus ikinä mene ihan niin nopeasti kuitenkaan :D

      Niin, no tuntuuhan se toki vähän pahalta ja sitä toivoisi että ihmiset ei ainakaan pahantahtoisesti kommentoi. Ymmärrän kuitenkin, miksi meidän elämäntilanne joitakin tympii mutta toisaalta se olen kuitenkin minä, jonka pitää ne valinnat tehdä ja sitten elää myös niiden kanssa - eikä ne valinnat ole todellakaan mitenkään yksinkertaisen helppoja. Ja jokaisella on edelleen periaatteessa jonkinlainen mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntamme sääntöihin ja politiikkaan, että yrittää sitten muuttaa valtiota enempi sinne oman arvomaailman suuntaan.

      Aika vähän tulee tosiaan avauduttua erityisesti miehen tilanteesta, kun se tuntuu jotenkin kummalliselta puhua toisen puolesta vaikka mies on aina sanonut, että saan kaikesta häneenkin liittyvästä kirjoittaa. Mutta tosiaan miehen kotona olemisessa on ne onnensa ja haittansa. Töitä hän on nyt kuitenkin hakenut ja aika kurjalta tuo työtilanne tosiaan näyttää. Paikkakuntaakaan ei olla valmiita vaihtamaan ihan kevein perustein, että pitäisi olla jonkin sortin pidempi työlupaus.

      Poista