Sofia 1v10kk

27.3.17

Onpa tänään kyllä ollut hurja päivä! Juuri sellainen, joka jää varmasti muistiin. Palailen noihin tunnelmiin mahdollisesti myöhemmin, mutta nyt juttua meidän Sofiasta, joka täytti tänään tasan vuoden ja kymmenen kuukautta.

Perustietoja:
- Pituutta arviolta 87cm ja painoa 11kg.
- Käyttää pääosin kokoa 92, mutta yläosissa pitänee ruveta ostamaan jo 98 kokoa mikäli haluaa kasvuvaraa. Kuvan paita on kokoa 98.

Nukkumisesta:
Sofia on aina ollut "hyvä" nukkumaan eikä tuossa nytkään poikkeusta ole. Kerta Antonilla ei nyt neljään kuukauteen ole päiväkotia eikä siis meillä mitään säännöllisiä aamumenoja, niin ollaan nyt ruvettu vähän myöhäistämään yöunille menoa niin, että entisen klo 20 sijasta yöunilla ollaan klo 21. Herääminenkin tapahtuu nyt sitten tuntia myöhemmin eli siinä klo 8.

Päiväunille meno ei tosin ole niin simppeliä kuin yöunille meno. Sofia ei lähtökohtaisesti enää haluaisi mennä päiväunille vaan protestoi vastaan. Nukahtaa sitten kuitenkin usein joko minun tai miehen viereen meidän sängylle. Päiväunet kestää 1-1,5h ja niille käydään usein klo 13.

Syömisestä:
Tämä tyttö tykkää kyllä syödä! Eikä se sinänsä näy hänessä lainkaan, kun aika hoikahko Sofia on. Sofia syö lähes kaikkea ja hyvin harva maku hänestä taitaa olla pahaa. Sofia on jo aika pitkään syönyt ihan tavalliselta ruokatuolilta käsin, vaikka meiltä löytyisikin se syöttötuoli, joka on muunnettavissa taaperotuoliksi. 

Luonteesta: 
"Reipas" on jotenkin tosi kulunut adjektiivi lasten kuvailussa, mutta sellaiseksi Sofiaa kuitenkin sanoisin. Sofialla on muutenkin selvästi erilainen energia-aura kuin Antonilla. Kumpikaan lapsista ei ole levottomia, mutta Sofiasta tuntuu että hän tarvitsee enemmän konkreettista tekemistä eikä viihdy niin hyvin paikoillaan. Voi tosin olla ikätekijä myös, mutta tämä ero on mielestäni ollut lapsilla läsnä hyvin pienestä.

Sofia ei ole myöskään ujostellut tai arastellut todella pitkään aikaan. Puhuu ulkona tuntemattomille ihmisille ja vaikuttaa viihtyvän hyvin myös tilanteissa, missä ei vanhemmat ole mukana. Ei ole sillä tavalla temperamenttinen, että tunteet olisivat näkyvästi hirmu suuria mutta päättäväinen on kuitenkin. Jos vaikka sanon "älä paukuta pöytään", niin hän katsoo minua ja toteaa kylmän viileästi: "Paukutan." Usein sitten kyllä lopettaa, kun asetan jonkin ehdon esimerkiksi että otan tavaran sitten häneltä pois, jos hän jatkaa vielä.

Sofia tuntuu erityisesti ikäisekseen hämmästyttävän pärjäävältä ja varmalta sillä tavalla, että jos elämäntilanne olisi erilainen, niin lähtökohtaisesti minusta ei tuntuisi juurikaan epäröivältä laittaa häntä päiväkotiin. Nyt taidan enemmänkin pähkäillä, onnistuuko kotihoito täyttämään Sofian tarpeet.

Taidoista:
Niin kuin olen täällä kertonutkin, Sofia puhuu erittäin hyvin. Edelleen jaksan ihmetellä, miten hän tuottaa puhetta niin selkeästi ja monipuolisesti. Sinänsä tuntuukin, että hän onnistuu viestimään kaikista ajatuksistaan jo kielellisesti. Esimerkiksi tässä yksi aamu hän kysyi "voinko painaa tästä?" ja osoitti pyykinpesukoneen käynnistysnappia - olin juuri täyttänyt koneen pyykillä. Ja tätä kun kirjoitan ja mies soittaa kitaraa Sofian kuunnellessa, niin Sofia ohjeistaa: "Ei isi enää tätä". Sofia käyttää myös jo paljon taivutuksia ja omistusmuotoja tyyliin: "Äiti, anna minulle maitoa". Ehkä se kiinnostus lauluihin ja laulamiseen on sitten se, joka vauhditti kielen kehittymistä. Edelleen Sofia laulaa paljon ja tekee välillä omia hassuja ja osuvia omia sovituksiaan. Esimerkiksi yksi aamu hän otti yöpukua pois ja päästessään vaippaan, alkoi hän laulaa siitä "jänis istui maassa" versiona "vaippa pois, vaippa pois, vaippaaaa poissss..." Kyllä nauratti ja tuo kuvastaa todella hyvin Sofiaa.

Sofia on nyt osoittanut kiinnostusta väreihin ja selkeästi ymmärtää värin funktion, mutta ei vielä osaa nimittää värejä aivan oikein. Tai sitten se on jotain hänen kieroa huumorintajuaan, kun hän sanoo sellaisella tietyllä vitsiäänellään vaikkapa "keltainen lego" ja hörähtää päälle, vaikka lego olisi siis todellisuudessa vihreä. Samaa hän tekee usein suihkussa, kun eräässä saippuaputelissa on kurkun kuva niin joskus hän irvistää ja sanoo "kinkku", naurahtaa ja sitten perään sanoo "ei kinkku, kurkku". Sinänsä siis tuo huumorintaju on osoitus älykkyyden kehittymisestä. Kieroa huumoria sekin, kun hän usein alasti ollessaan laittaa jalat vähän koukkuun, kädet haaroihin päin ja sanoo: "psss, psss... pittii matolle" ja nauraa samalla.

Osaa potkia ja heittää palloa. Kovasti haluaa pomppia tasajalkaa ja välillä vähän molemmat jalat nouseekin yhtäaikaa. Juoksee ja kiipeää, mutta on varovaisempi tulemaan alas.

Suosikit ja inhokit:
Suosikit on samat vanhat: laulaminen ja musiikki. Eläimet ja vauvat tuntuu myös kiinnostavan. Sofia haluaisi käydä usein kaupassa, hän puhuu paljon kaupassa käymisestä - kaippa se johtuu siitä, että usein hän saa kävellä kauppamatkoilla ja tajuaa, että kaupasta saa ruokaa. Ja ruoka onkin hänelle tärkeä asia. Sofiasta on todella inhottavaa, jos häneltä kielletään jotain ruokaa. Haluaisi katsoa nykyisin monta kertaa päivässä yhden youtube-videon, missä tulee perinteisiä lastenlauluja ja pyytääkin "ihhaa laita".

Sofia ei pidä myöskään erityisemmin hiuksien harjaamisesta eikä halua, että niitä yritetään mitenkään laittaa. Usein jos vaikka puristan omilla sormilla hänen hiukset ns. ponnarille, niin hän vetää omalla kädellään hiukset takaisin täysin auki. En siis pahemmin ainakaan tällä hetkellä haaveile tyttöni hiuksien letittämisestä :D 

Vaikka eihän tuo (vajaa) kaksi vuotta edes ole kovin paljon, niin silti nyt ollaan viime kuukausina käyty Sofian suhteen sellaisia muutoksia, että usein ihmettelen miten ja milloin hänestä tuli niin iso tyttö. Piakkoin hän onkin isosisko.

You Might Also Like

0 kommenttia