Round 3. // Raskausviikko 31. + kasvukontrolli

9.2.17

Raskausviikko 31., 30+0:

Paino: Ohops, pääsi punnitseminen unohtumaan. Jos muistaisi huomenna aamulla ottaa, niin voisin sen tähän postaukseen käydä iskemässä jälkikäteen.

Raskausoireet: Kaikki samat vanhat vaivat, ei onneksi mitään uutta. Välillä närästys kyllä tulee yllättäviin aikoihin, kun aikaisemmin se on ollut lähinnä iltavaiva.

Taimi Taikuri: Tänään kasvukontrollissa saatiin painoksi 1600 grammaa, mikä kuulema vastaa päiviä 30+2 eli ihan pienen hitusen yli keskiarvon ollaan. Tosin niin kuin mainitsin, niin meillä on aina nuo kokoarviot mennyt yläkanttiin.

Ultran lopussa kysyin lääkäriltä, vieläkö vauva näyttää tytöltä ja kun lääkäri etsi oikeaa paikkaa, niin ehdin sen itsekin näkemään. Kyllä sieltä tyttö on tulossa, ainakin siis tytön sukupuolielimet jos halutaan olla tarkkoja.

Maha: Ilmeisesti kasvaa, mutta en kyllä ole hetkeen kokenut sen olevan mitenkään isompi. Enemmänkin näyttää siltä, että ero muihin odottajiin kaventuu. Voisiko olla, että jollain viikolla koen vatsani vielä suht pieneksi... Niinhän kävi Sofiaa odottaessa.

Fiilikset: Tällä hetkellä hitusen ärsyyntyneet, koska tuo lääkärikäynti ei ollut mikään positiivisin kokemus. Ymmärrettävästi juuri valmistunut lääkäri ei ole yhtä osaava kuin alalla pidempään toiminut, mutta en saanut juuri mihinkään kysymyksiin selkeitä vastauksia. Sen sijaan sain hämmentävää tietoa, nimittäin kuulema enää ei ole mitenkään välttämätöntä, että kahden sektion jälkeen tulisi kolmas sektio. Käytäntö on kuulema muuttunut muutaman vuoden sisällä ja nyt minulla on edessä edellisten raskauksien tapaan synnytystapa-arvio raskauviikolla 36. Tuo hämmennys meinasi melko nopeasti muuttua ahdistukseksi, koska olen tosiaan ollut jo useamman vuoden siinä luulossa, että alatiesynnytystä ei nyt enää edes harkita. Neuvolassakin ollaan koko ajan puhuttu sektiosta... Sitten tajusin, että minähän olen tosiaan käynyt edellisessä raskaudessa tuon koko pohdinnan alatiesynnytyksen ja sektion välillä, miettinyt omia taustojani ja kokemuksia ja päätynyt sitten ratkaisussani suunniteltuun sektioon. Se oli kokemuksena positiivinen enkä ole sitä jälkikäteen katunut, joten ratkaisu on tälläkin kertaa minulle selvä. Ei sillä, että sektiokaan on ratkaisuna ollut mikään helppo mutta tavallaan nyt se tuntuu siltä, kun tietää miettineensä  vastaavat asiat jo aikaisemmin - ja tällä kertaa on kuitenkin taustalla se kaksi sektiota eikä vain yksi. Eniten minua kylläkin mietityttää tuossa synnytystapa-arvioinnissa nyt se, että en koe päätöstäni niinkään tunteellisesti vaan hyvinkin rationaalisesti ja saatan vaikuttaa erittäin rennolta - voisiko lääkäri sitten tulkita tämän niin, että samapa laittaa yrittämään sitä alatiesynnytystä... No jaa, ei hän kyllä varmaan laita jos sanon olevani hyvin varma sektiopäätöksestäni.

Muuta mainittavaa: Yleensä sitä on aina jännittänyt vähän noita ultra-aikoja, mutta tänään olin kyllä hyvin tyyni. Muutenkin vähän ihmetyttänyt, miten rennosti olen osannut ottaa tämän raskauden.

You Might Also Like

2 kommenttia

  1. Miksi kävitkään kasvukontrollissa? Mulla rv28 kasvukontrolli, koska eka lapsi syntyi vähän pienipainoisena viikkohin nähden.

    Ihana mahakuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kappas, unohdinko mainita tuon syyn... Niin tosiaan, kun mä en itsekään alkuun tiennyt miksi tuo on eikä kukaan neuvolassakaan osannut antaa syytä. Noh se varsinainen kasvukontrollinkin lääkäri sanoi käyneensä kysymässä jostain, miksi se mun käynti on ja "ilmeisesti" sen Klexanen takia. Mikä taas on jännä, koska edellisissä raskauksissa kasvukontrollia ei ole ollut eikä tuokaan lääkäri osannut edes sanoa, kuinka mahdollisesti Klexane edes vaikuttaisi sikiön kasvuun... Eli hyvin mysteerinen käynti siis, mutta eipä siitä nyt varsinaista haittaakaan ollut.

      Eipä noi meidänkään lapset isoja ole olleet, kun A yli lasketun 3kg ja S 39+1 hitusen vajaa sen. Mutta just viimeksi neuvolassa sanottiin, että suhteessa minun kokoon lapset ovat olleet aika odotetun kokoisia :)

      Kiitos!

      Poista