Blogilinjauksista

12.2.17

Sain kommenttia siitä, miten lastenvaatejutut eivät kiinnostaisi ja olisi miellyttävämpi lukea enemmän juttuja konkreettisimmista asioista lapsiini liittyen. Ajattelin nyt kirjoittaa tästä aiheesta ihan erillisen oman postauksensa, jos vaikka on niin, että joku muu lukija on miettinyt samoja asioita.

Olen tietoinen, että blogini on tiettyinä kausina pinnallisempi kuin toisina. Olen myös tietoinen, että ajan myötä blogini pääpiste on muuttunut pinnallisempiin asioihin. Te pitkäaikaiset lukijat ehkä muistatte minun myös kirjoittaneeni niistä ajatuksista, mitkä liittyvät lapsistani bloggaamiseen - siihen, kun lapseni kasvavat koko ajan ja yhä enemmissä määrin huomaan pähkäileväni sitä, mitä minä haluan heistä julkiseen blogiin jakaa. Pääsyy pinnallisuuden lisääntymiseen on juuri tuossa. 

Juuri viimeisin, mitä mietin oli se, haluanko täällä mainita ollenkaan käyneeni Antonin vasukeskustelussa tai mitä siellä puhuttiin. Kyllä osa minusta haluaisi hehkuttaa, miten ihana poika minulla on ja kuinka kauniisti muut hänestä puhuvat, mutta sitten osa minusta taas ajattelee, että nuo ovat liian henkilökohtaisia juttuja jaettavaksi. Tästä samasta yksityisyyssyystä kirjoitan nykyään Antonista ikäpostaukset muistiin hyvin pintaraapaisumuodossa. Minua ei julkiset kuvat häiritse juuri yhtään, koska lapsiani kyllä nähdään kotimme ulkopuolella muutenkin, mutta se on jokseenkin intiimimpää, jos minä kerron lapsistani asioita. Tämä yksityisyysteema on jatkuvaa tasapainottelua ja pääohjeekseni olen ottanut puhtaasti sen, että kerron juuri sen verran kuin kunakin hetkenä tuntuu hyvältä.

Arkeamme avaan aina silloin tällöin, mutta pääosin meidän arkemme sujuu mukavan tasaisesti. Ehkä jopa sillä tavalla paikoin tylsästi, että en koe siitä olevan mitään erikoista kerrottavaa. Ja välillä on juurikin niin, että koen sen sellaiseksi, minkä haluan pitää blogin ulkopuolella. En esimerkiksi kovinkaan usein jaa lapsieni hauskoja tai hellyyttäviä sanomisia, koska ne tulevat heidän suustaan. "Hetki arjesta" -postaukset ovat olleet mukavia ja välillä mietin, että pitäisi yrittää toteuttaa niitä useammin mutta fakta kuitenkin on, että arki vie usein mennessään.

Tämä arjen hektisyys on taas toinen syy siihen, miksi niitä pinnallisia aiheita tulee paikoin tiiviimmin. Minun on huomattavasti helpompaa kirjoittaa joku lastenvaatepostaus kuin toteuttaa tällainen henkilökohtaisempi kirjoitus, jossa joudun enempi miettimään, että ajatukseni tulevat oikein esille. Joskus pitää kiirettä, että ei ehdi kirjoittamaan muuta. Joskus taas ei energia ja halu riitä muuhun kuin niihin kivan kevyisiin aiheisiin.

Tiedän myös, että tämä on minun blogini ja saan tietysti tehdä sitä juuri sillä tavalla kuin haluan. Tavallaan minun ei edes tarvitsisi avata näitä syitä, miksi kirjoitan sellaista blogia kuin kirjoitan mutta halusin nyt kuitenkin tuoda nämä julki. Kaikkia en voi mitenkään miellyttää, mutta pyrin olemaan lukijoitani kohtaan arvostava siinä suhteessa, että vähintään huomioisin jokaisen kommentin kohtuullisen ajan sisällä. Negatiivista palautetta en voi enkä tietenkään halua edes kieltää, mutta ymmärrettävästi jokaisen olisi mielestäni syytä miettiä, missä muodossa varsinkin ikävän palautteen antaa - niin minun kuin muidenkin blogeissa. Ilkeään, vaativaan tai haukkuvaan sävyyn annetut kommentit tuskin kauheasti rohkaisevat tai innostavat bloggaajaa blogiaan jatkamaan ja muuttamaan. Ja niin kuin olen useasti maininnut, niin postaustoiveita otan mieluusti vastaan ja usein niitä inspiroidunkin kirjoittamaan. Edelleen on jonossa odottamassa yksi postaustoivomus liittyen siihen tulevaan sektioon.

Palatakseni vielä näihin pinnallisempien aiheiden postauksiin... On varmasti myös sanomatta selvää, että jokainen lukee juuri sitä, mitä haluaa lukea. Ymmärrän, että on ihmisiä joita lastenvaatepostaukset tai sisustusjutut kiinnostavat ja toisia eivät. Ymmärrän myös, että jotkut toivoisivat blogini olevan toisenlainen. Mutta kaikki loppupeleissä kuitenkin palaa siihen, mistä minä haluan kirjoittaa ja mitä minä haluan jakaa. Totta kai olen iloinen ja otettu, että teitä lukijoita löytyy jo paikoin pelottava määrä mutta minun on turha odottaa, että miellyttäisin kaikkia. Eikä tuohon miellyttämisen pyrkimykseen olisi kyllä edes mitään järkevää syytä. Jos jotain ei siis blogini nykyinen tai tuleva tyyli miellytä, niin onhan se toki aina vähän ikävää kuulla, mutta en minä sille asialle loppupeleissä kauheasti mitään voi, jos ne blogitoivomukset ovat ristiriidassa sen suhteen, millaista blogia itse koen mukavaksi tehdä. 

Ja sanottakoon vielä, että toki usein syvällisemmät ja ajatuksiani käsittelevät postaukset ovat niitä, joilla on minulle enemmän merkitystä. Ne antaa minulle kirjoittajana ja henkilönä enemmän, mutta samaan tapaan ne myös kuluttavat. On aika usein niin, että haluaisin kirjoittaa jostain minua mietityttäneestä asiasta - liittyi se yleisesti lapsiin tai ei - mutta tehdäkseni noita useammin tarvitsisin varmasti päiviini enemmän omaa aikaa. Nyt kolmannen lapsen tullessa siitä on turha edes haaveilla, joten olen ihan tyytyväinen, mikäli onnistun blogia edes jollain tapaa ylläpitämään. Olkoonkin se sitten vaikka vain jonkinlaista pintaliitoa.

You Might Also Like

10 kommenttia

  1. Olet ihan oikeassa siinä, ettei sinun tarvitse puolustella mitä kirjoitat, varsinkin kun et ole siinä tilanteessa että blogisi sisältö olisi sidoksissa jonkun toiveisiin/määräyksiin.
    En ole bongannut noita palautteita, mutta itseltäkin jää useimmin vaatejutut lukematta,ne tulee kuitattua sellaisella "huh onpa paljon vaatteita"-vilkaisulla. :) Ehkä se johtuu siitä kun aasukuvia sisältäviä blogeja on niin paljon ja siksi kun itse olen enemmän sellainen sekalaisten kirppiskamojen pyörittäjä enkä ole osallinen mistään hypestä jossa vaanitaan nettikaupasta jotain tiettyä pipoa :D Toisaalta sulla on tosi nättejä kuvia, myös niistä vaatteista!
    Onhan ne varmaan sellaisia kausiluontoisiakin juttuja, että mistä huvittaa tai ei huvita kirjoitella? Itse olen käynyt yleensä lueskelemassa niitä "pohdiskelevia" postauksiasi esimerkiksi parisuhteesta tai muusta. Ymmärrän kyllä että ne ovat henkilökohtaisuudessaan kuormittavia - ja tuo lapsen yksityisyyden suojeleminen on tärkeä juttu ja siitä onkin hyvä pitää kiinni.
    Palaute tulee aika töksähtäen täällä blogosfäärissä, mutta en usko että siitä on syytä huolestua, saati loukkaantua.
    Hyviä blogihetkiä Sinulle :)

    -Riina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin juuri. Minua ei ollenkaan loukkaa tai haittaa se, mikäli lukija ilmaisee sen, että häntä ei nämä vaatejutut tai jotkut muut teemat erityisemmin kiinnosta ja samassa esittäisi pyynnön, voisinko kirjoittaa tästä tai tästä aiheesta. Mutta sellainen töksäyttävä ja paikoin vaativa kommentti "huoh, ei kiinnosta... kirjottaisit joskus muustakin" ei ole kovin rakentavaa eikä mielestäni hirmu asiallistakaan tässä tilanteessa, kun lukija saa halutessaan lukea blogiani täysin ilmaiseksi. Mutta tätähän se nettimaailma tietysti on, että ihmiset saavat periaatteessa toimia vapaasti myös kommenttiensa suhteen.

      Ja kyllä tosiaan, blogini sisältö aaltoilee aika paljon sen mukaan, mitä elämässäni ja mielentiloissani tapahtuu. Nyt on paljon joutunut miettimään näitä vaatejuttuja taas, kun lapsien vaatekaappeja on pitänyt uudistaa... Vaikka sinänsä pyrinkin tekemään vaatehankintoja yleensä koko ajan vähän, jotta ei tule suuria rasittavia hetkiä, kun kaikki pitäisi hankkiakin heti kerralla. Myöskään kolmannen vauvan hankinnoista ei juuri mitään muuta puuttunut kuin vaatteet, niin siltä osin ajatukset oli siellä päin myös. Mutta niin kuin sanoit tekeväsi, niin ne vähemmän kiinnostavat aiheet kannattaa sitten vain ohittaa ja jos tulee mieleen jotain tiettyä, mistä haluaisi kuulla niin siitä voi totta kai kysäistä, haluaisinko aiheesta kirjoittaa.

      Joskus sitä tulee istuttua koneen ääreen ja haluaisi kovastikin purkaa jotain pohtivampia ajatuksia, mutta jos niiden kanssa joutuu liiaksi työskentelemään, että ne tulisivat ulos niin sitten yleensä annan olla kerta niin vähän minulla loppupeleissä on rauhallista aikaa. Ja vastaavasti sitä välillä muutenkin kokee huonoa omatuntoa siitä, minkä verran on soveliasta käyttää aikaa muihin kuin lapsiin.

      Kiitos! :)

      Poista
  2. Pinnallisuuden lisääntyminen on yksi syy miksi aikaisemmin niin mielenkiintoinen blogisi on muuttunut omasta mielestäni vähemmän kiinnostavaksi. Perustelit tätä yksityisyyden suojalla ja mielestäni on hyvä, että tuot tämän näkökulman esiin, koska jos tämä on linjasi jatkossakin, on reilua tuoda se ilmi, jottei lukijan tarvitse odotella niitä syvällisempiä tekstejä.

    Vastapainona pohtisin myös mikä on bloggaajan vastuu kommenttivastausten suhteen. Ei ole kovin reilua aiheuttaa pahaa mieltä saarnaamalla kommenttien sävyistä ja tavasta ilmaista asioita. Tulee tunne, ettei kommentteja oikeasti edes haluta. Ihmiset ilmaisevat kuitenkin mielipiteitään eri tavoin. Asiattomat kommentit kaikki osaavat kyllä tunnistaa ja sellaisesta tuskin on ollut kyse. Perustelu siitä, että saamme lukea blogia ilmaiseksi on jo aikamoinen ylilyönti. Jos eriävät mielipiteet ärsyttävät niin paljon, sulkisin itse kommentointimahdollisuuden kokonaan pois. Se olisi lukijalle reilumpaa kuin turha vänkääminen kommenttien muodollisuuksista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin en osaa sanoa, mihin suuntaan blogini kehittyy tai ylipäänsä kuinka pitkään se jatkaa olemistaan. Mutta tosiaan yleensä siihen on omat syynsä, miksi se on juuri sellainen kuin on eikä lukijat varmasti voi niitä aina tiedostaa ellen lausu niitä ääneen.

      Nettikäyttäytymisessä jokaisella on toki omat sääntönsä ja periaatteensa. Minulla ei ollut mitään ongelmaa asiasisällön kanssa tai sen suhteen, että jollain on eriäviä mielipiteitä - tuleehan niitäkin ja ainakin omasta mielestäni olen vastannut asiallisesti. Mutta tosiaan silläkin on merkitystä, kuinka asia ilmaistaan. Perustelu tuolle blogin ilmaisuudelle viittasi siihen, että mielestäni on hiukan eri asia vaatia vaikkapa tilatulta lehdeltä erilaista sisältöä kuin sitten jonkun henkilökohtaiselta blogilta. Ihmiset tosiaan ilmaisevat mielipiteitään/halujaan eri tavoin, mutta minusta jotkut tavat ovat parempia kuin toiset. Tässä yhteydessä "kirjottaisit joskus jostain muusta" tuntuu jokseenkin töksäyttävältä.

      Ja tuo taas on vaikea asia päätettäväksi: jätänkö joihinkin kommentteihin vastaamatta, jätänkö kokonaan julkaisematta vai olenko sitten vuorovaikutuksessa omien ajatuksieni kera ja pyrin selittämään, miltä minusta jokin kommentti tuntuu tai kuinka sen tulkitsin.

      Poista
  3. Hei tuli mieleen yksi postaustoive joka itseä kiinnostaisi: ruoka! Itsekin lapsiperheellisenä tuntuu että ruokien miettiminen ja valmistus vie jotenkin tosi suuren osan päivästä ja energiasta niin olis kiva kuulla miten homma teillä pyörii, esim millaisia ruokia teette, syökö kaikki samaa, millainen suhde suolaan ja sokeriin, kokkaatteko joka päivä vai kerralla enempi jota sitten lämmitätte, ehkä jotain luottoreseptejä jne. Tää ei aihealueenakaan ehkä olisi niin henkilökohtainen tai kuormittava mutta veikkaan että monia voisi kiinnostaa lukea :)

    VastaaPoista
  4. Minua taas kiinnostaisi kuulla vaikkapa teidän lasten lempileluista/-leikeistä, teidän arkirutiineista tai siitä, miten äitiys on sinua muuttanut :) En tiedä, oletko näistä jo aiemmin kirjoittanut enkä oleta, että kirjoittaisit nytkään, mutta ihan ideoina vain!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikista on tullut kirjoitettua enemmän tai vähemmän, mutta tosiaan osasta tulee mainittua jonkun muun yhteydessä, kuten noissa lasten ikäpostauksissa :) Äitiydestäkin olen kirjoittanut, mutta jossain määrin muuttuvaahan sekin on lasten kasvaessa. Kiitos ideoista, laitetaan hautumaan:)

      Poista
  5. Olen melkein tismalleen samoilla linjoilla ensimmäisen kommentoijan kanssa. :)blogisi on hyvä ja ymmärrän tuon lasten yksityisyyden suojelemisen ja sen tiukentumisen lasten kasvaessa. Kolmen pienen äitinä ymmärrän todellakin jos blogisi hiljenee synnytyksen jälkeen. Olisi mukava jos se ei kuitenkaan täysin kuole, esimerkiksi kerran kuussa kuukauden kuulumisten postauskin olisi kiva. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla, että pidät ja ymmärrät :) Sinänsä ymmärrän kyllä, miksi jotkut toivovat sitä syvällisempää ja henkilökohtaisempaa otetta, mutta siinä on tosiaan ongelmansa sitten muilta osin ja yritän hakea itselleni sopivaa tasapainoa.

      Toistaiseksi ainakin tuntuu, että yritän pitää tätä elossa ja pystyssä. Useampi postausaihe onkin jonossa, kunhan nyt vain saataisiin päätietokone kuntoon, niin miellyttävämpi bloggailla :)

      Poista