Olipas viikko

16.10.16


Tämä ei ole kyllä ollut minun viikkoni. Vaikka maanantai alkoikin loistavilla ultra-kuulumisilla, niin sen jälkeen alkoi alamäki. Ei nyt onneksi mikään todella vakava, mutta hermoja koetteleva kuitenkin.

Alkuviikosta meillä hajosi mikro. Mies lämmitti sillä puuroaan ja kun mikro pimpahti, niin se siitä huolimatta jatkoikin vain käyntiään. Ei auttanut muu kuin vetää pistoke pois seinästä eikä sittenkään mikron ovi auennut. Ikää mikrolla oli päälle neljä vuotta, että kai se nyt sitten on kohtuukäyttöaika tuollaiselle laitteelle. Mies lähti samana iltana Prismaan ja kantoi sieltä uuden mikron tilalle. Mutta kyllä kieltämättä nämä tällaiset odottamattomat laiterikot kiristävät talouden suunnittelua.

Myöhemmin viikosta meillä sitten hajosi pyykinpesukone. Rumpu tuntuu jumittavan heti ohjelman alkuun ja tyssää sitten siihen. Tässä on onneksi vielä takuuta jäljellä ja Samsungin huoltonumeroon soittaessani sain hyvää palvelua ja sieltä lupailtiin, että huoltomies tulisi ensi viikolla katsomaan, onko sitä mahdollista korjata siinä paikan päällä vai pitääkö kone viedä pois. Mutta nythän ei siis pyykkiä pestä täällä kotona, vaan niitä pitäisi lähteä raahaamaan tuonne alakerran pyykkihuoneeseen. Mikä tietysti on hyvä, että sellainen meidän talosta löytyy. Silti, anteeksi kielenkäyttöni, mutta tuo pyykkien jatkuva roudaaminen kiinnostaa kuin kilo paskaa. Normaalisti meillä joudutaan pyykkäämään melkein päivittäin ja nyt olen ollut pyykkäämättä kolme päivää. Kieltämättä puhtaat alusvaatteet näyttävät hupenevan. Kohta olen siis pakon edessä ja on mentävä varaamaan se pyykkitupavuoro. Todellakin toivon, että pyykinpesukone saadaan korjattua jo ensi viikolla eikä se lähde viikkotolkuiksi jonnekin huoltoretkelle. 

Näiden lisäksi viikolla on ollut kohtaamisia typerien ihmisten kanssa, joilla tuntuu olevan vieläkin typerämpiä mielipiteitä. Mutta en nyt halua näistä lähteä avautumaan tässä.

Niin ja samalle viikolle piti tietenkin osua myös pankin vaihto. Minulla siis vaihtuu pankki ilman varsinaista haluani; kyseinen pankkiryhmä liittyy toiseen pankkiryhmään. Tämän siirron takia on tullut kaikenlaisia käytännöllisiä asioita, jotka vievät aikaani ja sotkevat päiviäni. En esimerkiksi tänään saanut pankkikorttiani toimimaan. Kyllähän tästä ilmoitettiin hyvissä ajoin, mutta niinkin hyvissä ajoin, että eihän nämä asiat tahdo kesän alusta jäädä mieleen, että juuri tänä päivänä ei muuten sitten pankkikortti toimi ja olisi pitänyt varautua nostamaan käteistä. Onneksi S-tilillä oli rahaa sen verran, että sain ruokaostokset tehtyä. 

Miehenkin kanssa on otettu muutamaan kertaan yhteen ja suurin osa näistä on liittynyt juurikin pyykinpesuun. Siihen, kuka ne sinne tupaan vie ja missä likapyykkejä pitäisi säilyttää. Minusta on hullu ajatus, että joku säilyttää ennemmin likapyykkejä sohvalla kuin lattialla - jos siis valinta täytyy tehdä näiden välillä. Lattiat voi helposti pestä, sohvaa ei niinkään... just sayin'. Harvoin päädyn miehelleni konkreettisesti huutamaan, mutta ilmeisestikin tämän viikon tapahtumat ovat ottaneet veronsa.

Tämän kaiken kakan jälkeen on kuitenkin todettava, että näitä huonoja hetkiä sattuu ja tärkeimmät asiat ovat kunnossa. Kuulin tänään vauvan sykkeet, Anton ja Sofia jaksavat vuotavista nenistään huolimatta leikkiä ja touhuta, ruokaa löytyy kaapeista ja miehenkin kanssa asiat saadaan aina sovittua. Sinänsä siis jos asiat laittaa tiettyihin mittasuhteisiin ja tarkastelee niitä tärkeimpiä elementtejä, niin kokonaisuus voi näyttää hyvin erilaiselta. Rankkasateessa on inhottava olla, mutta sen jälkeen saattaa luonto näyttää ja tuoksua hyvinkin ihanalta. Mutta ei kyllä yhtään haittaisi, jos ensi viikko sujuisi paremmin.

You Might Also Like

0 kommenttia