Erään aikakauden alku

31.7.16



Huomenna koittaa se päivä, kun Anton menee ensimmäistä kertaa hoitoon. Ollaan Antonin kanssa paljon puhuttu, mitä se käytännössä tarkoittaa mutta hän taitaa päällimmäisenä poimia keskustelusta sen, että siellä on muita lapsia ja heidän kanssaan leikitään. Sen takia Anton taitaakin hoitoa paljon odottaa.

Itse olen melko luottavaisin fiiliksin. Uskoisin, että Anton viihtyy siellä ja saattaa olla, että enemmänkin lähteminen sieltä aiheuttaa pientä taistelua. Näin koen, vaikka Anton ei tosiaan ole koskaan ollut kuin mummollaan kylässä. 

Rentoon mieleeni saattaa vaikuttaa sekin, että tämä hoitoon meneminen ei ole mikään pakkojuttu. Jos se siis olisi Antonista jotenkin ihan kauheaa, niin voisin hyvinkin harkita sitä, että hän jatkaa sitten kotona. Siis sillä edellytyksellä, että itsekin vielä kotona olen. 

Tähän liittyen koenkin pientä syyllisyyttä. Se johtunee niistä joistain keskustelupalstojen kommenteista, joissa puhutaan kärkkään sävyyn siitä, miten lapset pitäisi pitää kotona, jos jompikumpi vanhemmista kotona on. "Vievät hoitopaikat niiltä, jotka niitä oikeasti tarvitsee..." Toisaalla yritän muistuttaa itseäni, että ihmisillä on aina erilaisia mielipiteitä ja loppupeleissä se on ne lait, mitkä määrittelevät mihin kullakin on oikeus. Tällä hetkellä meidän perheellä on oikeus siihen osa-aikaiseen ja nyt päätimme sitä käyttää. Sanoin kylläkin jo aikoinaan päiväkotiin, että meillä ei ole hoitopäivillä väliä, että he saavat valikoida ensin, joilla on hoitotarve joillekin tietyille päiville.

Suurin syy tähän hoitoon menemiseen onkin Anton. Aika usein hän pyytää leikkipuistossa, voisiko hän jäädä yksin leikkimään ja muutenkin hän on sosiaalinen. Päiväkodit voivat olla raadollisia paikkoja pienelle lapselle, mutta Anton vaikuttaa olevan sinne juuri sopivan ikäinen ja mahdollisesti myös luonteinen. Koen asian myös niin, että siellä Anton saa jotain sellaista, mitä me emme pysty hänelle enää tarjoamaan. Tuntuu kuitenkin hyvältä, että hänen on mahdollista aloittaa hoitotaipaleensa kevyesti. Vaikka toki se merkitsee huonompia asioita muualla, kuten nyt esim. tätä työttömyyttäni.

Eniten taidan miettiä sitä, suostuukohan Anton siellä syömään. Toivon todella, että ruokailuhetket muiden lasten kanssa auttaisivat Antonin ruokailuun ja hän alkaisi syömään monipuolisemmin. Vähän jännityksellä myös odotan, tuleeko Antonille hoidosta paljon sairastumisia. Meillä kun ollaan toistaiseksi selvitty todella vähällä lasten sairastumisien suhteen. 

Minun arkeeni Antonin hoitoon meneminen tuo ehkä jopa enemmän harmia kuin hyötyjä. Vaikka alkuunhan tämä koko hoitoon lähtemisen idea tuli siitä, että minä saisin paremmin aikaa töiden hakemiseen. Nyt kuitenkin vaikuttaa vahvasti siltä, että kun Anton on poissa, niin minulla on enemmän tekemistä Sofian kanssa. Sofia kun ei vielä yksivuotiaana erityisemmin yksin viihdy eikä nyt ole aina Antonia seurana. Minä saan lähinnä sen ajan käyttööni, minkä Sofia nukkuu päiväunia eli noin 1,5h kaksi kertaa viikossa. Se ei ole paljon, mutta toisaalla vapaita työpaikkojakin on niin minimaalisesti, että eipä ole mitään isoa määrää, minne ylipäänsä laittaa työhakemuksia... Arkeen tulee myös muutoksia sen suhteen, että nyt on viikottain ohjelmaa, minkä takia täytyy herätä tiettyyn aikaan eikä eletäkään ihan niin spontaanisti. Niin ja äsken huomasin tuossa pähkäileväni, mitä oikein laitan sinne hoitoon mukaan. Viedäänkö sadekamppeet aina paikalle, vaikka päivälle oltaisiinkin luvattu aurinkoa?

Reppu on kuitenkin nyt pakattu, vaatteet nimikoitu ja tossut hankittu. Tästä se lähtee!

Kuinka teidän lapsilla on lähtenyt hoitotaipaleet käyntiin? Onko siellä muita, jotka aloittavat nyt hoitotaipaleensa?

You Might Also Like

5 kommenttia

  1. Kuulostaa hyvältä! Varmasti kiva päästä päiväkotiin. :) Sadevaatteet voi varmasti jättää päiväkodille, jos ei kotona tarvitse. Välillä vaan vie kotiin pesuun. Kävittekö tutustumassa eetukäteen päiväkotiin?

    -tyttöankka

    VastaaPoista
  2. Tai siis otaksun, että hoitoon = päiväkotiin. :) -tytt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tosiaan päiväkotiin hoitoon :) Käytiin tutustumassa siihen kesäkuussa ja silloin sanottiin, että meillä on käytössä lokero vain niinä päivinä kun Anton hoidossa käy eli sadevaatteita ja muita täytyy kuljetella edestakaisin kerran viikossa ainakin. Ehkä pidän niitä enimmäkseen tuossa hoitorepussa ja saavat kulkea sitten aina mukana, kun ei Suomen säästä oikein osaa ennustaa mitä milloinkin taivaalta tulee.

      Poista
  3. Itse jään nyt äitiyslomalle ja esikoinen aloittaa avoimessa varhaiskasvatuksessa kerhon kaksi kertaa viikossa kolme tuntia kerrallaan. Itse irtisanoimme päivähoitopaikan toukokuun lopussa (poju ehti olla vuoden verran hoidossa) ja päädyimme tähän avoimen varhaiskasvatuksen ratkaisuun, kun varsinaista hoidon tarvetta ei ole mutta lapsi kuitenkin nauttii vertaisryhmässä olosta.

    Eiköhän teillä lähde hyvin hoito rullaamaan kunhan rutiinit tulevat tutuiksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kerho on myös hyvä vaihtoehto, niistä puhutaan mielestäni liian vähän. Itsekin tuon kaltaisessa tilanteessa voisin hyvinkin harkita kerhoa. Olisi se nytkin ehkä ollut riittävää, mutta toisaalla päiväkotipaikka tuntuu olevan nykyisin ainakin täällä keskustaseudulla niin tiukassa, että siinä on omat etunsa että pääsee sinne systeemiin sisälle. Meilläkin kun haettiin Antonille sitä päiväkotipaikkaa jo viime vuoden lopussa ja nyt vasta saatiin meille sijainniltaan sopiva paikka.

      Niin minäkin uskoisin :)

      Poista