Lasten syntymäpäiväjuhlat: meneekö överiksi?

10.6.16





Aika monesti on saanut lukea erinäisten blogien kommenttikeskusteluissa siitä, onko nykyään lasten syntymäpäivät lähinnä kilpaharrastelua: kenellä on kaunein kakku, hienoimmat koristelut, parhaat kaverilahjat, ainutlaatuisin teema... Usein tunnutaan muistelevan, että oli ne asiat silloin paremmin, kun lastensynttäreille oli riittävää sipsit ja jäätelö ja koristeeksi laitettiin ilmapalloja, jos niitäkään.

Törmäsin taas tuossa yksi päivä Facebookissa ihan samaan aiheeseen. Joku minulle tuntematon ihminen halusi tehdä yleisen vetoomuksen, että lastensynttärit vietettäisiin ilman sen suurempia härveleitä ja tarjoiluja. Pois kalliit lahjat ja työläät teemat. Olen itseasiassa tätä aihetta miettinyt aika paljon ja sivusta seurannut siihen liittynyttä keskustelua, mutta nyt tekee mieli ottaa siihen osaa.

Ensinnäkin ymmärrän omakohtaisesti, että kaikilla perheillä ei ole varaa. Läheskään kaikki eivät ole kykeneväisiä järjestämään rahallisesti isoja synttäreitä tai ostamaan lasten kavereille kalliita lahjoja.

Silti minusta tuo vetoomus on lähtökohtaisesti vähän kummallinen. Juu, toki vanhemmille tulee erilaisia paineita siitä, jos lasten kaveripiireissä vietetään tietynlaisia synttäreitä ja sitten ei itsellään ole joko rahaa tai/ja mielenkiintoa järjestää samankaltaisia juhlia. Mutta eikös tämä sama päde vaikka mihin? 

Tehdäänkö yleisiä vetoomuksia siitä, että vanhempien olisi nyt suotavaa jättää ne kalliit merkkivaatteet ostamatta, koska jotkut köyhemmät lapset saattavat jäädä ulkopuolelle, kun eivät voi kulkea niissä lasten suosimissa vaatteissa? Olisiko toivottavaa, että jokainen lapsi saa samanarvoisia ja saman määrän joululahjoja? Olisiko hyvä, että kaikki perheet asuisivat samanlaisissa asunnoissa, jotta lapset eivät huomaa perheiden välisiä tuloeroja? Mietin vaan, miksi tämä synttäriasia nousee niin paljon pinnalle sellaisena, että kaikkien olisi hyvä toimia jollain tietyllä tapaa.

Itse ajattelen tämän niin, että se on minun hommani kasvattaa lapsistani sellaisia, että eivät toivottavasti syrjisi tai loukkaisi ketään. Se on minun hommaani selittää lapsille, miten ihmisillä on erilaisia tuloeroja ja joillakin on varaa sellaiseen, mihin toisella ei. Toivon, että vaikka he nuo erot tiedostavatkin, niin he eivät silti määrittelisi ketään ihmistä ja hänen arvoaan materian kautta.

Ja niin, meidän aikuisten maailma voi olla hyvin erilainen kuin lapsien. Lapsi saattaa kokea aika rankalla tavalla sen, jos ei kuulu joukkoon. Mutta ei minusta synttäreiden samaistaminen ole se ratkaisu tähän ongelmaan. Se olisi vähän sama kuin jos kieltäisi pojalta pinkkiin pukeutumisen siinä toivossa, että häntä ei kiusata. Tuloeroja on ja pysyy, siksipä lapsista pitäisi kasvattaa ymmärtäväisiä ihmisiä. Juurikin sellaisia, jotka eivät anna liikaa arvoa sille, onko siellä synttäreillä isot tarjoilut ja räiskyvät koristelut. Sellaisia ihmisiä, jotka eivät määritä kavereitaan sen mukaan, ketkä tuovat parhaat lahjat.

Voi olla hyvinkin turhauttavaa ja surullista, jos ei voi tarjota lapselleen kaikkea sitä mitä hän haluaa. Onhan se kaunis ajatus, että kaikki tässä maailmassa saisivat saman verran. Tosin vaikka kaikilla olisikin samat tulot, niin silti toiset haluavat käyttää rahansa toisin kuin toiset. Tämäkin seikka tukee sitä, miksi ihmisten on hyvä antaa järjestää sellaisia juhlia kuin haluaa. Kuitenkin sillä edellytyksellä, että ei tosiaan pidetä mitään juhlamuotoa yleisesti parhaana. Tai jos vaikka ajateltaisiinkin, että näyttävät ja isot juhlat ovat paremmat kuin koristeettomat ja pienet, niin pakko kysyä: eikö se ole aika pieni meriitti?

Mielipiteeseeni saattaa vaikuttaa se, että itse olen niitä henkilöitä, jotka tykkäävät järjestää juhlia. Minusta on ihanan inspiroivaa miettiä erilaisia teemakokonaisuuksia ja koen iloa tarjotessani lapsilleni kauniit juhlat, vaikka en usko heidän ainakaan tässä iässä todellisuudessa niistä oikein mitään tajuavan. En kuvittele hetkeäkään, että vieraat pitäisivät juhlajärjestelyitäni minkäänlaisena pakkona. Toki he usein ihastelevat, mitä olen keksinyt ja tehnyt juhliin mutta olisivat he varmasti tyytyväisiä vähempäänkin. Toisaalla mielipiteeseeni vaikuttaa myös se, että itse olen niitä lapsia, jotka eivät aina saaneet haluamiaan synttäreitä ja paikoin jouduin miettimään, voinko mennä kaverini synttäreille, koska perheelläni ei aina ollut varaa edes vaatimattomaan lahjaan. Ei nuo kokemukset mitään merkittävää vahinkoa minuun tehnyt. Ehkä ympärilläni sitten oli hyvin kasvatettuja lapsia tai ehkä vanhemmat köyhyydestään huolimatta kasvattivat minut hyvin, ehkä molempia. Jotenkin minusta vain tuntuu, että niin kivoja kuin juhlat ja synttärit ovatkin, niin on ne tärkeimmät asiat ihan muualla.

Mitä ajatuksia teille herää tästä aiheesta?

You Might Also Like

2 kommenttia

  1. Mä olen osittain sitä mieltä, että synttärit on mennyt överiksi. Ja nimenomaan siihen kilpavarusteluun. On ihmisiä jotka tykkää leipoa ja järjestää juhlia. Ei siinä mitään pahaa. Mutta kun huomaat, että itse teet jotain teille sopivaa niin kohta joku tekee enemmän ja huutele että meillä on paremmat :D Siinä vaiheessa tuntuu että WTF. Siis aikuista lähinnä huvittaa/ihmetyttää, mutta kun tuo sama tartutetaan myös lapsiin.

    Oon myös huomannut, että joidenkin (outojen) lasten keskuudessa synttärit on uhkailukeino. "En tuu sun synttäreille, kun teillä on pahaa kakkua" "En tuu sun synttäreille, kun teiltä ei saa lahjaa mukaan" "En tuu sun synttäreille, kun blaablaa".

    Tiedän, että vika on kasvatuksessa, ei synttäreissä, mutta silti. Enkä kannata pelkkiä sipsi-karkki synttäreitä :D

    Meillä on synttärit aina sen mukaan miten on aikaa/energiaa/varaa järjestää. Viime vuonna leivoin ja tein paljon koska halusin ja tiesin että saadaan kivat juhlat. Minin synttärit taas vietettiin aika kiireisesti ja pääasia oli kakku ja saada rakkaimmat tyypit paikalle.

    En usko, että vaikka lotossa voittaisin niin meiltä saisi lelulahjoja synttärivieraat kotiin lähtiessään :) Jollain tapaa siis olen jämähtänyt tonne kasari-ysäri aspektille.

    Suomi on muuten jännä maa. Virossa juhlitaan synttärit ja nimpparitkin isosti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No olisin minäkin WTF, jos joku aikuinen ihminen ihan oikeasti ilmaisisi minulle tyyliin "lälläslää meillä on paremmat juhlat" :D

      Kaikkea lasten typerää käytöstä ei voi mielestäni laittaa vanhempien "huonon kasvatuksen" piikkiin. Paikoin lapset on idiootteja, kuten esim. tuossa uhkailujutussa mutta aikuisten pitäisi siihen puuttua, jos sellainen tulee aikuisille ilmi.

      En minäkään suinkaan aina jaksa väkertää, mutta kun viime vuonna vietettiin esikoisen kaksveesynttäreitä todella minimaalisesti niin siitä jäi jotenkin huono mieli. Ehkä koin sitten huonoa omatuntoa, että en jaksanut panostaa enempää kun takana oli ollut nimiäiset/valmistujaiset.

      Tuo on aika erikoinen juhlalisä, mikä on tullut että kavereillekin lahjat synttäreillä. Voin ymmärtää sen, jos synttäreillä on jotain ongintaa ja siinä saa jokainen jotain pientä mutta that's about it.

      Luulen, että tuo juhlakulttuuri on rantautumassa Suomeen vahvemmin ja siksi kai se nyt aiheuttaakin pientä haloota.

      Poista