Muksumuoti: Perushyvää Newbieta

26.1.16

Meiltä meni eilen päätietokoneesta ilmeisesti kovalevy rikki. Tämä vaikuttaa bloggaamiseen siinä suhteessa, että en pääse nyt hyödyntämään kuvakäsittelyohjelmaa. Minulla on ollut tapana kirjoittaa aina lapsien ikävaiheista ja Sofia täyttää huomenna 8kk ja Anton sitä seuraavana päivänä 2v6kk. Ilman kuvia en noita postauksia halua tehdä, joten ne tulee sitten, kun päätietokone on saatu kuntoon. Toivottavasti vielä tämän viikon aikana. Nyt kuitenkin luonnoksistani löytyi tämä teksti, joka valmiine kuvineen on mahdollista julkaista.

——————————————————–

Ajattelin aloittaa oman postaussarjansa. Sellaisen, jonka aloittaminen hiukan nolottaa. Ehkä se on se akateeminen minä, joka vastustaa hiukan tätä ajatusta mutta samassa se tuntuu kivalta idealta. Nolouden tunne voi liittyä myös siihen, että näitä vastaavia postaussarjoja näkee useammassa paikkaa. Mutta annettakoon tuo anteeksi, koska useampi ihminen varmasti tietää omakohtaisesti, kuinka vaikeaa on löytää jokin originaali idea.

Lapsethan täytyy pukea joka päivä – ellei sitten satu olemaan harvinainen helleilmiö Suomessa – joten välillä voisin tehdä pienen katsauksen siihen, millaisissa kuteissa he liikkuvat. Nämä postaukset teen siis nimellä ”Muksumuoti” ja itse nimikin saa minut nauramaan. Lapsieni vaatteet kun eivät oikein millään tapaa seuraa muotia. Tai ehkä seuraavatkin, mutta jälkikädessä, koska ostan useimmat vaatteet aina sesonkien jälkeen alennusmyynneistä. ”Muksumuoti” ilmaisee kuitenkin sen oleellisimman eli kyse on lapsista ja vaatteista. Miehen keksimä nimi oli myös ihan raflaavan kuuloinen.

Postaussarja tuntuu ideana kivalta myös siksi, koska pidän lapsien kuvaamisesta ja pidän myös siitä, että joku vaatekappale mahdollisesti inspiroi tietynlaiseen kuvausympäristöön. Nyt talviaikaan mahdollisuudet erilaisiin ympäristöihin ovat kuitenkin hyvin rajalliset, joten näitä perus kotona napsittuja kuvia näkyy varmasti myös.

Nyt ensimmäisenä vuorossa varsin tavallinen Antonin asu, joka sukkia lukuunottamatta on sattumalta kokonaan Kappahlin Newbie-mallistoa.





Tykkään pitää lapsillani tällaisia klassisen näköisiä vaatteita, jotka on samassa hyvin ajattomia. Eihän ne toki kovinkaan inspiroivia tai hätkähdyttäviä ole tavanomaisuudessaan, mutta pukeutumisessa tavallisuus on mielestäni enemmän hyve kuin pahe. Ainakin, jos haluaa välttää kyllästymistä.

Kappahlin kokoluokituksessa koettiin muuten tässä parin vuoden aikana melkoinen muutos. Vaatteet tuntuivat kasvavan aika reilulla kädellä. Kuvassa olevat vaatteet ovat kokoa 86 ja ne ovat mielestäni Antonin 85 senttimetriin nähden aika reiluja. Huomasivatko muut tämän kokomuutoksen?

You Might Also Like

0 kommenttia