Kiinteää keskustelua

2.11.15

Sain kivasti kommentteja tuohon edelliseen kirjoitukseen enkä kyllä ihmettele, koska onhan tämä aihe nyt hyvinkin pinnalla ja ristiriitaisuuksia ilmenee. Yleisestihän pitäisi olla niin, että neuvoloissa annetaan perheille jotakuinkin samat ohjeet, mitkä perustuu Suomen suosituksiin. Kun siis minulle sanotaan neuvolassa, että nyt on ohjeet muuttuneet ja kiinteiden aloitusta suositellaan 4-6kk iän kuluessa niin periaatteessa minun pitäisi voida luottaa heidän tietämykseensä. Olen kuitenkin suhtautunut tähän asiaan todella varauksellisesti ja viime päivinä olemme tutkineet miehen kanssa asiaa laajemmin. Olen myös yrittänyt pitää avoimen mielen suuntaan ja toiseen, koska helposti näissä vauvan ravintoasioissa tuntuu olevan niin, että ihmiset pitävät kiinni omista mielipiteistään sen yleisfiiliksen takia. Rintamaidolla ruokkivat haluavat uskoa, että rintamaito on paras. Korviketta antavat haluavat uskoa, että korvike on yhtä hyvä siinä missä rintamaitokin. Jos asian ilmaisee siis näin kärjistetysti. Kun siis tutkin tätä asiaa, niin pyrin heittämään omat uskomukseni sivuun ja tarkastelemaan asiaa puhtaasti siltä käsin, mitä tiede kertoo asiasta.

Netissä pyörii Marissa Jalasvirran teksti, jossa on kieltämättä hyviä pointteja, mutta myös muutama minua askarruttava kysymys. Itse teksti menee näin:

"- Suomen ja WHO:n suositus on edelleen täysimettää 6kk.
- Vauva altistuu äidinmaidon kautta kaikelle äidin syömälle eli siedättyy hyvin kaikelle jo imetysaikana.
- Mikäli vauvasi saa korviketta voi olla ihan fiksua antaa makuannoksia 4-6kk iässä sillä korvike on tehdastuotettua ja näin ollen aina "samaa kamaa" eikä samanlaista altistusta jonka imetyksessä saa tule ollenkaan.
- "Uusi tutkimus" josta nyt kovasti kohistaan on yksi yksittäinen _keskeneräinen_ Oulun yliopiston tutkimus jossa hypoteesina on että 4-6kk iässä reippaaseen tahtiin aloitetut kiinteät (nykyinen ohje yksi maku per muutama päivä ennen uuden mukaan ottamista) vähentävät allergioita. Huomioi sanat yksi tutkimus, hypoteesi ja keskeneräinen!
- Suomessa täysimetetään tällä hetkellä 6kk ikään 1-2% vauvoista. Täysimetys kestää Suomessa keskimäärin 1,4kk. Näiden faktojen valossa maamme pitäisi jo olla allergiavapaa.
- WHO:n suositus 6kk täysimetyksestä (ja imetyksen jatkamisesta ainakin kahden vuoden ikään) koskee aivan koko maailmaa ja perustuu lukuisiin tutkimuksiin joissa huomioidaan vauvan terveys, äidin terveys ja kansanterveydelliset aspektit."

Päällimmäinen asia, jonka haluaisin huomauttaa liittyy tuohon toiseksi viimeiseen seikkaan. On ihan totta, että järkyttävän pieni prosentti täysimettää Suomessa siihen 6kk ikään. Tästä ei voida kuitenkaan vetää johtopäätöstä, että sen takia maamme pitäisi olla jo allergiavapaa. Kiinteitähän ei nimittäin ruveta antamaan yleensä kuin aikaisintaan siinä 4kk tuntumassa. Siispä useimmat vauvat ovat sillä korvikkeella ja todennäköisesti rintamaidon määrä on hyvin vähäinen. Ainakin omassa tapauksessani puhutaan vauvasta, joka olisi rintamaidon ja kiinteiden yhdistelmällä. Jos siis suoritettaisiin tutkimuksia, niin täytyisi olla kategoriat vauvoista "rintamaito + kiinteät", "korvike + kiinteät", "korvike" ja "rintamaito". Näiden kategorioiden kautta pitäisi sitten selvitä, kellä esiintyy vähiten allergioita sekä toki olisi hyvä katsoa, missä kategoriassa ylipäänsä voidaan parhaiten. Itse siis jäin miettimään, josko niitä allergioita esiintyy Suomessa edelleen siitä johtuen, että liian monelta vauvalta loppuu se rintamaito liian varhaisessa vaiheessa. 

Toisena haluaisin huomauttaa, että tutkimuksia kiinteiden aloitusiästä ja allergioiden suhteesta on tehty maailmalla laajasti. Kyse ei ole siis ainoastaan tästä Oulun yliopiston tutkimuksesta, vaikkakin se on nimenomaan noussut Suomessa pinnalle. Sekin on huomattava fakta, että useimmat Euroopan allergialiitot ovat suositelleet kiinteiden aloittamista 4-6kk iässä juurikin allergioiden välttämiseksi. Sivuhuomiona kuitenkin, että eräässä aasialaisessa tutkimuksessa, joka oli kestänyt kuusi vuotta, tutkimustulos kiinteiden aloittamisesta tuossa iässä oli seuraava: kiinteiden aloittaminen 4-6kk iässä saattaa estää allergioita. Tutkimustuloshan on siis aikalailla yhtä tyhjän kanssa.

No se siitä allergiateemasta ja sitten huomio muihin seikkoihin: ravinnon vaikutukset näkyvät muuallakin kuin niissä allergioissa. Tämä on nimenomaan se seikka, joka tuntuu monelta unohtuvan ja itsekin joudun sitä välillä itselleni painottamaan. En ruoki lastani ainoastaan sen mukaan, millä tavalla hänestä saisi tehtyä allergiavapaan vaan miten hän on mahdollisimman terve nyt ja tulevaisuudessa. Rintamaito kokonaisuudessaan on tässä suhteessa paras ravinto. On näyttöä siitä, että rintamaito vähentää mm. diabetes 1:n sairastumisriskiä. 

Mihin siis olen nyt itse päätynyt? Aion hyvin pitkälti täysimettää edelleen, mutta Sofia saa välillä jotain maistiaisia kiinteiden muodossa. En tiedä, olisiko joku sitä mieltä että en sitten täysimetä mutta jos vauva saa jonkun sormenpään verran kiinteätä maisteltavaksi, niin aika vaikea määritellä, mikä se tilanne nyt sitten on jos ei täysimetys. Ehkä lempeä laskeutuminen kiinteiden maailmaan? Tämän kuluvan kuukauden ajan en todellakaan aio ruokkia häntä kiinteillä. En aio ottaa myöskään mitään paineita siitä, että nyt pitäisi tarjota riittävän paljon erilaisia makuja maisteltavaksi tai edes kovin systemaattisesti pyrkiä siihen, että Sofia maistelisi jokaisena päivänä jotain. 

Niiden tutkimuksien perusteella, mitä me miehen kanssa kävimme läpi, voisi sanoa seuraavaa: Rintamaito on tärkeää ja pitkä imettäminen on suositeltavaa. Täysimetys olisi tärkeää sinne 4kk ikään asti, mutta sillä ei näytä olevan merkittäviä vaikutuksia, aloittaako kiinteät rintamaidon ohella neljän, viiden vai kuuden kuukauden iässä. Kieltämättä itse suhtaudun edelleen hiukan varauksellisesti siihen, että aloittaisin kiinteät neljäkuukautisella ilman mitään selkeää syytä, mutta tässä nousee esiin nimenomaan se oma fiilis. Painotan kuitenkin vielä sitä, että näissä tutkimuksissa käsiteltiin kiinteiden aloittamista eikä niinkään kiinteillä suoranaista ruokkimista. Missään nimessä ei pidä vähätellä rintamaidon tärkeyttä.

You Might Also Like

6 kommenttia

  1. Me alotettiin molempien tyttöjen kohdalla kiinteät päivälleen 6kk iässä. Neelan kanssa alku oli erittäin vaikea, ehkä muistatkin silloiset postaukset syömisestä. Voisi melkein sanoa että Neela oli täysimetyksellä 10-11kk.
    Erin on nyt reilun 2vk ajan maistellut kiinteitä. Tarkoitus oli sormiruokailla, sillä ajatus samanlaisesta "tappelusta" soseiden kanssa kuin Neelan kanssa ei houkuttanut.. Mutta Erin syökin ihan hyvin soseita, joten saa sormiruokailla soseiden ohella. Nyt kahden viikon jälkeen syö päivässä 2 liha-ateriaa ja iltapuuron. Omatekemät ruuat ei kelpaa meidän sihtikurkulle, joten turvaudutaan taas kaupan soseisiin. Yhteensä päivän aikana saa purkin lihasosetta (puolet lounaalla ja puolet päivällisellä) ja noin desin verran iltapuuroa jossa pikkusen hedelmää seassa. Rintaa saa niin useasti kun haluaa, ehkä joku 7krt vuorokaudessa.

    Päädyttiin puolen vuoden täysimetykseen muutamastakin syystä. Meille neuvolassa suositeltiin sitä, Erin kasvoi tosi hyvin pelkällä maidolla ja täysimetys oli helppoa laiskalle äidille! En kuitenkaan usko että pienet makuannokset 5-kuiselle tekee pahaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Antonilla aloitettiin muistaakseni jonkin verran ennen puolta vuotta ja mieleen on jäänyt, että tuon aikainen neuvolahoitaja oli jokseenkin painostavampi niiden kiinteiden aloittamisen suhteen. Mä kovasti toivon ja aion yrittää, että Sofia söisi nyt pitkälti niitä itsetekemiä. Tämä lähinnä siksi, koska Anton on nykyään niin nirso kaiken suhteen, että toivottavasti siirtyminen siihen kotiruokaan olisi Sofian kanssa vaivattomampaa. Persooniahan nuo aina on, mutta saas nähdä miten käy. Ja huoliiko Sofia niitä mun tekemiä, Antonhan ei juuri huolinut ja sit jäätiin sille kauppasoselinjalle.

      Sofia on kasvanut myös riittävästi rintamaidolla, joten siltä osin ei tosiaan lisäravinnolle ole vielä tarve.

      Poista
  2. Äh, miks näistä asioista tehdään edelleen näin iso numero? Ikään kuin lapsen kehityksen kannalta ei olisi tärkeämpiäkin asioita mietittävänä. Itse täysimetin kuukauden, vauvan paino laski ja neuvolassa käskettiin antamaan lisämaitoa. Hampaat irvessä jatkoin imettämistä korvikkeen rinnalla, vauva itki ja minä itkin, kunnes kolmen kuukauden iässä luovutin ja siirryttiin kokonaan korvikkeeseen. Paras päätös ikinä, sekä äidin että lapsen kannalta. Vauvan paino alkoi nousta, itkut loppui ja tajusin, että mun lapsi oli ollut kolme kuukautta nälissään siksi, että äiti yritti suorittaa äitiyttään IMETTÄMÄLLÄ. Ihan hirveetä. Kaikki kunnioitus heille, joille imetys on helppoa ja maitoa riittää, mutta pliis, lopettakaa se rintamaidon erinomaisuuden korostaminen ja muiden tuomitseminen.

    Tässä vielä linkki Hesarin joitain vuosia sitten julkaistuun juttuun, missä lastentautien erikoislääkäri sanoo, että korvike ja rintamaito on lähes samanarvoisia kehittyneissä maissa: http://www.hs.fi/kotimaa/a1305547047408

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensinnäkin haluaisin sanoa, että en ole tässä tekstissäni tuomitsemassa ketään. Halusin kertoa niistä tutkimustuloksista, mitä me luimme ja mitkä on omat ajatukseni sen pohjalta. Tieteessähän on se hauska juttu, että jos jotain asiaa haluaa puoltaa niin siihen aika usein löytää jonkun tutkimuksen tueksi - sama juttu siis tuon korvikkeen kanssa. On kuitenkin parempi katsoa tutkimuksia laajasti ja sitä, mitä enemmistö puoltaa tutkimusten valossa. Voisin linkata tähän monia lähteitä siitä, mitkä puoltaa rintamaidon paremmuutta. En tähän kuitenkaan lähde, koska tämän keskustelun keskipisteessä ei tarkoitus ollut rintamaidon ja korvikkeen ero, vaan lähinnä kiinteiden paras aloitusikä. Uskallan kuitenkin väittää, että rintamaito voittaa korvikkeen.

      Imetys on kieltämättä herkkä aihe ja siitä on paikoin hankala puhua juuri siksi, koska ei haluaisi aiheuttaa kenellekään mielipahaa mutta on selviä merkkiä siitä, että rintamaidon erinomaisuudesta ei olla riittävästi tietoisia. Lisäksi ongelmallista se on myös siksi, koska imetykseen pitäisi löytää tukemiskeinoja, jotka tukevat nimenomaan rohkaisevasti eikä sitten niin, että äidille tulee hirveä stressi ja huono omatunto, jos kaikki ei sujukaan hyvin. Sinusta ehkä tuntuu, että imetystä ja rintamaitoa korostetaan liikaakin mutta tarkoitusperät siihen ovat takuulla useimmilla hyvät.

      Ja vielä, vauvoja ja äitejä on erilaisia. Toisen on vaikea mennä sanomaan, mikä on missäkin tilanteessa toiselle oikea, joten luottamus omaan päätökseen onkin tärkeää.

      Poista
  3. Hyvää pohdiskelua aiheesta, joka on myös itselle ajankohtainen. Meillä on päivälleen samanikäinen tyttö kuin Sofia, joten kiinteät ja niiden aloitus on mietityttänyt. Meillä vauva ei ole täysimetetty, vaan saa myös korviketta joskus. Käytännössä kuitenkin kasvaa pelkällä rintamaidolla. Meiltä on ruvettu jo reilu kolmikuukautisesta kyselemään, että joko sille annetaan muutakin kuin maitoa. Vähän tutkittuani tätä kiinteiden aloittamista, päädyin siihen, ettei meillä tulla syöttämään soseita lainkaan. Vauva saa aloittaa sormiruokailemaan kun on siihen itse valmis (nyt on, istuu syöttötuolissa kevyesti tuettuna, vie ruuan itse suuhun eikä työnnä kielellä ulos). Muistan katselleeni tyttöä kun hän oli 4kk ja silloin totesin, ettei tuo ole ollenkaan valmis mihinkään muuhun kuin maitoon. Olisi tuntunut todella oudolta tyrkkiä lusikalla sosetta vauvan suuhun, joka oli vielä niin "vauva". Vauvathan tekevät kaiken muunkin juuri silloin, kun ovat siihen itse valmiita, kääntyvät, ryömivät, konttaavat, kävelevät, puhuvat yms. En oikein ole keksinyt, että miksi syöminen olisi eri juttu, ja mun pitäisi syöttää häntä lusikalla? Vuoden ikään kun maito kuitenkin on vauvan pääravinto ja muu ruoka enemmänkin tutustumista :) Toki kaikki vauvat eivät suostu itse syömään, jolloin täytyy tehdä kuten vauva vaatii :)
    Mutta tällaista olen itse pohdiskellut tämän vauvan ruokailun suhteen, kiva lukea teidän näkemksiä asiaan! Ja musta on tosi kiva lukea aina Sofian kuulumisia, kun tosiaan on täsmälleen samanikäinen oman tyttöni kanssa :)
    -Hanna-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai, hauskaa että on samana päivänä syntynyt :) Olen ehdottomasti sitä mieltä, että sormiruokailu on hieno juttu. Täytyy kylläkin myöntää, että se on minulle hankala asia siinä suhteessa, että pelkään kuollakseni lapseni tukehtumista. Muistan olleeni aina hirmu stressaantunut, kun Anton sormiruokaili pienenä. Tuo on siis suurin syy siihen, miksi meillä ei olla sormiruokailtu niin paljon enkä tiedä, miten pääsisin asian yli että Sofian kanssa tulisi enemmän tuota tehtyä.

      Olen itse vähän kahden vaiheilla tuon oppimisen suhteen. Siis siinä on pointtia, että lapsi kyllä oppii itse asiat silloin kuin oppii mutta toisaalta monia asioita myös harjoitellaan yhdessä lapsen kanssa, joten miksi ei sitten sitä syömistäkin lusikan kera? Sofia kyllä mielellään aukoo suuta lusikan nähdessään (D-vitamiinitipat annettu lusikalla), mutta nyt maisteluiden suhteen on kielellään tuonut ruokaa ulos ja siksikin olen ollut sitä mieltä, että kiinteitä ei nyt vielä aloiteta muuten kuin korkeintaan puolikkaalla teelusikallisella.

      Nyt täytyy rientää Sofian luo, mutta kiitos kommentista ja kerro joskus toki, millainen tyttö sieltä löytyy!

      Poista