Lastenvaatteet ja etiikka niiden taustalla

31.8.15

Jokin aika sitten kirjoitin lastenvaatteista ja niihin liittyvistä kulutusajatuksista, *linkki*. Kirjoituksen lopussa kirjoitin nähtävilleni asian, mikä oli kyllä usein käynyt mielessä mutta tavallaan yritin pakoilla asiaa: tekstiiliteollisuus aiheuttaa suunnattomasti ihmisriistoa. Nyt kun tuon asian "sanoi ääneen", niin alkoi tuntumaan siltä, että asiaa ei voi pakoilla enää. Mutta samassa olen ollut hirmuisessa ristiriidan ahdingossa, koska minulla ei ole resursseja toimia parhaalla tavalla. Tällaiset eettiset asiat pääsevät helposti myös vyörymään niin suuriksi, että melkein jokaisesta valinnastaan voi löytää parempia vaihtoehtoja. Olen siis yrittänyt kovasti pähkäillä, miten voisin toimia paremmin mutta kuitenkin niin, että se ei aja perhettä taloudelliseen ahdinkoon eikä myöskään vähentäisi meidän elämän mukavuutta.

Yksi hyvä vaihtoehto olisi tietenkin ostaa vaatteita kirpputoreilta. Tämä on kuitenkin ensialkuun jo käytännöllisesti hankala juttu. Kirpputoreilla käynti vie aikaa; varsinaiset kauppakirppikset on aina sikinsokin ja minusta niistä tuntuu hankalalta löytää mitään. Facebook-kirppiksiä on myös vaikea seurata, lisäksi mielelläni näen aina tuotteen ennen ostamista. Iso ongelma on myös autottomuus: keskustaseudulta ei Jyväskylästä kirppiksiä löydy kovin montaa ja ne mitkä löytyy, harvemmin myy lastenvaatteita. Autottomina on myös hankalaa lähteä ostamaan yksityisiltä ihmisiltä keskustaa pidemmälle. Toki nämä kaikki asiat olisi järjestettävissä, mutta ainakin näin ajatuksen tasolla tällaiseen kirppistelyyn sopeutuminen veisi liikaa aika- ja jaksamisresursseja.

Toisena seikkana on se, että nykyään vaatteet harvoin ovat mielestäni niin laadukkaita, että ne kestäisi kovin monen lapsen käytössä. Kolmantena seikkana on turhamaisuus ja ennakkoluulot; en jostain syystä tykkää ottaa vastaan/maksaa vaatetta, jonka käyttötaustoja en tiedä. Noista voisin kylläkin yrittää päästä yli, mikäli olisi riittäviä puoltavia tekijöitä siihen, miksi olisi syytä kirppistellä.

Voisin kylläkin ostaa tuttavilta, mutta me olimme aikalailla meidän ikäpiirin ensimmäiset lapsien tekijät, joten meidän on myös ne vaatteet ostettava muuta kautta.

Kun pääsin mietinnän kautta siihen tulokseen, että kirppistely ei ole näillä näkymin meille sopiva vaihtoehto, niin mietin mitäs sitten. Olen lueskellut ketjuliikkeiden eettisiä periaatteita ja tietenkin ne kaikki yrittävät antaa itsestään positiivisen kuvan. On siis suhtauduttava kriittisesti, mikäli teksti tulee kyseisten kauppojen omilta sivuilta. Olen myös käynyt vilkuilemassa aika montaa vaatelippua, että missäs ne nyt on oikein tehty. Yllätyksekseni huomasin, että kaikissa Zarasta ostamistani vaatteissa luki joko "made in Portugal" tai "made in Turkey". Tuo oli huomattavasti paremmalta kuulostava kuin H&M:n, Lindexin ja Kappahlin "made in Bangladesh" lippuset. Voisiko siis olla, että Zarasta saa kohtuuhintaista vaatetta, joka on tehty jotakuinkin inhimillisissä olosuhteissa? Ja ne vaatteet olisi vielä kivan näköisiäkin. En nyt vielä hurraa asian puolesta, mutta Euroopan sisällä valmistetut vaatteet antaisi positiivisia mielikuvia.

Tarkastelin myös näitä niin kutsuttuja "merkkivaate"-brändejä. Nykyään paljon suosiossa oleva Pomp De Lux ei ainakaan vakuuttanut: he ilmaisevat nettisivuillaan hyvin ympäripyöreästi vaatteiden tekoprosessista ja huomauttavat, että vaatteet valmistetaan niin kaukana Aasiassa, että he eivät voi mitenkään valvoa koko tuotantoprosessia. Jäi siis sellainen fiilis, että he haluavat jokseenkin poistaa vastuutaan, mikäli jotain negatiivista paljastuisi niistä tehtaista, missä he vaatteitaan valmistavat. Gugguu, Papu ja Aarrekid taasen vaikuttivat eettiseltä kannalta lupaavalta. Mainio kirjoittaa vaatteiden tekomaaksi Intian ja kovasti kyllä kertoo, että valvoo tehtaan toimintaa ja sen olosuhteita, mutta jäi sellainen hivenen epäilevä olo. Jos jollain on tarkempaa tietoa näistä ja muista merkeistä, niin kertokaa ihmeessä.

Aikaisemmin olen ilmaissut, että en ole mitenkään merkkivaatteiden perään. Toki useimmat näyttävät todella kivoilta, mutta minulle ne summat ovat tuntuneet hirmuisen kovilta, kun "halpis"ketjuliikkeistäkin saa kivan näköisiä vaatteita. Olen ollut osittain ihan tyytyväinen myös näiden halpisketjujen laatuun. Niissä on siis ollut useimmiten laatu kohdillaan suhteessa hintaan. Jos siis nyt päätyisinkin ostamaan kalliimmilta merkeiltä, niin odotan myös rahoilleni enemmän vastinetta. Tästäkin asiasta kiinnostaisi tietää: mitkä vaatemerkit olette kokeneet laadukkaiksi ja kestäviksi? Lapset tietenkin kasvavat nopeasti, mutta olen harkinnut sitä, että ehkä voisin oikeuttaa kalliimpien vaatteiden oston sillä, jos ne tosiaan menisivät molemmilla lapsilla ja siitä ostamisesta jää hyvä mieli kerta ne on valmistettu niiden periaatteiden mukaisesti, mitkä minä(kin) voin allekirjoittaa.

Aionko sitten hylätä halpisketjut kokonaan? En suinkaan. Ihan jo senkin takia, että harvoin nämä eettiset asiat on mitenkään mustavalkeita. Ei ole siis niin, että boikotointi välttämättä edistäisi kehitysmaiden tilannetta. Sekin on varteenotettava huomio, että kehitysmaat teollistuvat teollisten maiden kautta. Tietenkin köyhempien riistäminen on väärin, mutta ymmärrettävästi joku kehitysmaan ompelija saattaa ollakin sitä mieltä, että ennemmin ottaa sen pienipalkkaisemmankin työn vastaan kuin on työtön. Ja työttömäksihän ne todennäköisesti jäisivät, mikäli heille tulisi maksaa sen verran, että firmalle olisi jo kannattavaa teettää vaatteet lähempänä myyntimaita. Tähän liittyen tuli myös mieleen, että minusta onkin tavallaan oksettavinta ne firmat, jotka hyötyy kehitysmaista eniten. Eli siis ne tapaukset, jotka maksaa sitä hirmuisen pientä palkkaa tekijälle ja sitten myyvät oman tuotteensa eräänlaisena "luksustuotteena". Toki ehkä näiden "luksustuotteiden" laatu saattaa olla paikoin parempaa kuin esim. H&M:n, mutta kuitenkin se voittomarginaali firman piikkiin tuntuu suunnattoman suurelta.

Täytyy vielä mainita, että minä en ole mikään ekspertti näissä asioissa. Olen vasta alkanut enemmän kiinnittää huomiota ja hakenut tietoa teemaan liittyen. Jos tässä tekstissä siis esiintyy asiavirheitä, niin niitä saa tietenkin korjata. 

Nyt jos vielä kertoisin suoremmin, millaiseen ratkaisuun olen päätynyt niin se olisi tässä: Haluaisin tukea yrityksiä, mitkä teettävät vaatteensa sellaisilla periaatteilla, mitä voin tukea. Mutta kuten sanoin, niin asia ei ole suinkaan yksinkertainen ja haluaisin saavuttaa mahdollisimman hyvän tasapainon kaiken suhteen: niin eettisyyden, mukavuuden, laadun kuin taloudellisuuden kesken. Olen valmis tekemään kalliimpia ostoksia, mikäli olen luottavaisin mielin siitä, että vaatteet ovat eettisiä ja toivon mukaan kestäviä. En aio kuitenkaan kääntää selkääni kokonaan halpisvaateketjuille, mutta sentään otan askeleen kohti parempaa.  Todennäköisesti pyrin tekemään ne kalliimmat hankinnat Antonille, jotta hänelle ostetut vaatteet voi aikanaan kierrättää Sofialle. Näin vähentyy tarvittavan tavaran osto ja toivon mukaan vaatteet ovat myös kestäneet sellaisena, että minusta ei tunnu pahalta siirtää niitä Sofialle. 

Ja niin, nyt kun ajatuksissani tällaisiin kiemuroihin pääsin, niin tietenkin sitä voisi viedä yhä edemmäs ja edemmäs... Sama asia koskee meitä vanhempien vaatteita. Kävin pari päivää sitten ostamassa itselleni H&M:ltä paitoja ja rehellisesti sanottuna se ei tuntunut kovin hyvältä. Muuten se tuntui sitten kuitenkin parhaalta vaihtoehdolta kerta minun keho on sen verran kovassa muutoksen tilassa vielä eikä ole varaa päivittää useita kertoja vaatekaappia. Onneksi kuitenkin vaatejätteen määrään on myös alettu kiinnittämään enemmän huomiota ja omat vanhat rytkyt voi halutessaan antaa uudelleen käytettäväksi tekstiiliksi tai tietenkin myydä/antaa jollekin toiselle käytettäväksi.

Yritän kyllä olla parempi ihminen, mutta minun on pakko ottaa iisimmin tietyssä määrin. Haluaisin kuitenkin voida hyvin ja tämä vaatii tietyssä määrin itsekkyyttä ja ajattelemattomuutta. Joistain saattaakin olla siihen, että he omistavat koko elämänsä "eettiselle" elämiselle, mutta minusta siihen ei ole. Mutta pieni muutos parempaan on parempi kuin ei mitään.

You Might Also Like

6 kommenttia

  1. Vastaukset
    1. Heh, lyhyt ja ytimekäs kommentti :D Olenkin tietoinen tuosta merkistä, mutta kokemukset puuttuvat. Täytynee tutkia, millaisia käyttökokemuksia muilla on. Eettisen puolen tarkistin heidän sivuiltaan.

      Poista
  2. http://elinalappalainen.blogspot.fi/2015/08/kotimaista-tuotantoa-olevia.html?m=1 tässä linkkivinkki! 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tuolta löytyykin hienosti listattuna!

      Poista
  3. "Haluaisin kuitenkin voida hyvin ja tämä vaatii tietyssä määrin itsekkyyttä ja ajattelemattomuutta."

    Mä en usko tuohon, vaan että laajemmalla mittakaavalla epäitsekkyys tuo kaikille enemmän hyvinvointia. Ne jotka eivät tee mitään asioiden parantamiseksi kun aiheuttavat yhtä paljon haittaa kui ne jotka ns. tekevät tietoisesti pahaa.

    Vaikka äiti-kortin käyttäminen ärsyttääkin, vauvablogissa se lienee sallittua.. ;) Eli vois ajatella niin että tekemällä eettisiä valintoja jättää samalla paremman maailman lapsilleen, tai vähintäänkin näyttää heille hyvää esimerkkiä ja kasvattaa heidätkin välittämään ympäristöstä ja ihmisistä.

    Toki varmaan tarkoitit esim sitä että kaikki tai ei mitään- ajattelu on tyhmää, pienikin edistysaskel on kuitenkin parempi kuin ei mitään, eli tuskin hyviä valintoja kannattaa jättää kokonaan tekemättä vaikka tulisikin hairahdettua ketjuliikkeeseen tai ostettua epäeettisiä halpisrättejä.

    Kotimaisia kolttuja kannattanee suosia ja reilua kauppaa...ja suosittelen vielä tarkistamaan asenteita kirppareiden osalta, ei ne oikeesti oo niin ällöjä eikä hankalia, hihi ^_^

    http://www.reilukauppa.fi/tuotteet/verkkokaupat/vaate-ja-tekstiilikaupat/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolla sitatoimalla tarkoitin enemmänkin sitä, että olen henkilönä sellainen, että saatan stressaantua hyvin helposti... Esim. nyt kun alkoi ajattelemaan tätä vaateasiaa, niin huomaa paljon enemmän ympärillään: veden- ja sähkönkulutus, ruokavalinnat, kaikki muut tavarat ja niiden tuotantomenetelmät. Sitten tulee sellainen fiilis, että melkein kaikessa voisi valita paremmin ja yrittää elää niin, että maapallolla on hyvä olla. Ja sitten huomaan, että tämä tällainen ajattelu käy hyvin äkkiä raskaaksi ja samassa on myös niin, että meidän perheellä ei ole resursseja elää niin, että suosisimme aina luomuruokaa ja kotimaista. Jatkuva tiedostaminen käy raskaaksi. Eli näin lyhykäisesti: päätän toimia joissain asioissa paremmin ja toisissa vähän huonommin, koska yritän saavuttaa tasapainoa maapallon ja meidän perheen hyvällä.

      Toki ymmärrän sen, että sinun mielestäsi meidän tekemät hyvät päätökset tulisi myös takaisin meille hyvänä mutta ei se ihan niin yksinkertaista ole. Realiteetit, kuten raha, aika ja jaksaminen määrittelee aika paljon ihmisten elämätyylejä. Mutta niin, mielestäni kirjoituksessa ilmaisenkin, että en ole lainkaan niin eettinen ihminen kuin voisin olla ja tämä tapahtuu osittain itsekkäistä syistä. En esimerkiksi halua kuluttaa jo muutenkin vähäistä "vapaa-aikaani" niin paljon siihen, että etsin lapsilleni vaatteita kirppikseltä kun uutena vaatteet on huomattavasti nopeampi löytää.

      Yritän edes paikoin toimia paremmin ja tiedostan, että en aina niin tee, koska koen sen jatkuvan eettisen toiminnan liian vaikeaksi/vaivalloiseksi. En ole mitenkään eettisesti täydellinen ja myönnän suoraan, että en oikein jaksa edes pyrkiä sellaiseen. Ja vaikka en olekaan täydellinen, niin yritän kuitenkin parhaani mukaan näyttää lapsilleni hyvää esimerkkiä ja tehdä heistä eettisesti tietoisia ihmisiä.

      Poista