Kaksivuotisneuvola

12.8.15

Tulikin aiottua pidempi tauko, koska helteet. Niin ja ilmassa on ollut mielialavaihteluja, minulla siis. Vissiin jotain hormoniperäistä, koska ärtyneisyydelle ei varsinaisia syitä löydy ja vertakin on vähän tiputellut. Saattaa olla myös sitä, että keho ja mieli taas totuttelee minipillereihin. Enisvei, nyt juttua Antonin kaksivuotisneuvolasta, mikä oli siis tänään. 

Mentiin Antonin kanssa ihan vaan kaksin, koska se tuntui kaikinpuolin parhaalta ratkaisulta. Heti kun käännyin neuvolan oven suuntaan, niin Anton hihkaisi eli hän selvästi tykkää siellä käydä. Neuvolassa oli yksi vanhempi poika, joka osoitti halua leikkiä Antonin kanssa, mutta Anton meni aina häntä vähän karkuun. Sinänsä Anton ei varsinaisesti ujostele, lähinnä enemmänkin arkailee. Tulkitsen sen niin, että Anton pitää vieraita lapsia arvaamattomina ja siksi haluaa pitää fyysistä etäisyyttä.

Neuvolassa testailtiin Antonin kehittymistä mm. laittamalla Anton piirtämään, käsittelemään palloa ja palikoita. Hienosti suoriutui Anton kaikista ja hoitaja sanoikin, että Anton on paikoin ikäistään paljon kehitystä edellä. Mm. se laskeminen olisi kuulema 3-4 -vuotiaiden juttuja. Puhettakin Anton tuottaa niin paljon ja monipuolisesti, että puheenkehityksestä ei tarvitse kuulema olla lainkaan huolissaan enkä kyllä ollutkaan. 

Juteltiin myös Antonin luonteesta ja siitä, miten vanhempanakin kasvaa, kun lapsi muuttuu ja kehittyy. Vähän käytiin myös läpi, miten Anton on ottanut Sofian vastaan. 

Pitkästä aikaa saatiin Antonista viralliset mitat: Pituutta löytyi 82,5cm ja painoa (yllättävänkin runsaasti) 10,3kg. Neuvolakorttiin kirjoitettiin: "Anton on iloinen, touhukas lapsi. Puhe on kehittynyt hyvin. Osaa jo värejä. Liikkuminen ketterää. Kasvu tasaista." 


Voisinkin tässä yhteydessä vielä mainita, että meillä on alkanut jonkinmoinen kyselykausi. Anton on usein kysymässä vieraista asioista: "Mikä tämä on?", "Mitä tuo on?". Sitten minua välillä hämmästyttää, kun hän oppii niin nopeasti sanoja ja ne jää vielä mieleenkin. Viimeksi tänään hän pomppi isänsä päällä ja huudahti "trampoliini!" - päälle viikko sitten hän oli nähnyt sellaisen ja nyt osasi vetästä vitsin, että isi olisi sellainen. Hassu ja ihana Anton.

You Might Also Like

2 kommenttia

  1. Heippa,
    meillä samanikäinen poika. :) Kaksivuotisneuvolassa käytiin myöskin ja meidän poika osaa kans laskea kymmeneen ja tunnistaa kaikki värit, ei silti saatu mitään kommentteja että olis edellä kehityksessä. Varmaan vaan ei halunnut ns. "vertailla", mutta kyllä minäkin välillä äimistelen, että onpas taitava.

    Anton tuntuu kovin pikkuiselta, meillä mitat 90 cm ja 13,5 kg. :)

    Käyttekö muuten Antonin kanssa jossain harrastuksissa, kerhoissa tms? Itse juuri pohdiskelen meille sopivia syksyaktiviteetteja. :)

    Mukavaa syksyä teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Niin minä en tosiaan tiedä, mitä juttuja keskimääräinen kaksivuotias osaa. Ei meidän neuvolahoitaja suinkaan ollut ylistämässä, että Anton olisi nero :D Enemmänkin sanoi juuri, että yleensä nuo laskemisjutut alkaa siinä 3-4 -vuotiaana. Ja kun mainitsin, että Anton on alkanut paljon kyselemään niin siihen hän sanoi, että sekin tulee yleensä 3-4 ikävuoden tienoilla, mutta kerta noita muita juttujakin Antonilla on jo niin tuo kyselyvaihe on sen ohella aika luontainen...

      Anton on pienikokoinen, vaikka pituuskäyrä lähtikin nyt nousuun :)

      Ei käydä eikä vielä ajateltu aloittaa mitään harrastusta. Juuri pari päivää sitten oli miehen kanssa puhetta noista harrastuksista ja niiden tarpeista. Tuumailtiin, että siinä kolmen ikävuoden paikkeilla voisi olla hyvä; nyt menee vielä perheen sisäiset aktiviteetit kuten pallon potkiminen ja maalailu. Muita lapsia Anton näkee välillä kyläilyjen merkeissä :)

      Kiitos samoin!

      Poista