Tutti - mikä pointti?

2.7.15

Ostin Sofialle tuttipaketin ennen hänen syntymäänsä, vaikkakin olin epävarma tuleeko sille käyttöä. Tuumailin, että onpahan varalla kuitenkin. Anton ei erityisemmin tutista koskaan välittänyt; ensimmäisen kuukauden aikana hän imi sitä satunnaisesti ja vähän aikaa. Tuon jälkeen ei oikein ollenkaan.

Kokeilin tuossa jo joitain viikkoja sitten, haluaako Sofia tutin. Hän nappasi kiinni ja maiskutteli menemään. Sitten miehen kanssa tuli puhetta tutin käytöstä ja hän koki tutin turhaksi ja tavallaan huijaukseksi. Vaikka enhän minä sitä tissin korvikkeena sillä tavalla käyttänyt, että olisin tarjonnut tuttia hänelle nälkään. Enemmänkin tutin annoin, jos hän ylisöi (eli puklasi maidon rivakasti ulos tissillä oltuaan) mutta kuitenkin tuntui haluavan vielä imeä jotain. Otin tutin myös vaunuihin mukaan, jos tulisi tilanne että minun ei ole heti mahdollista imettää niin tutilla tyttö rauhoittuu hetkeksi.


Mutta mieleeni on jäänyt sairaalassa ollessani nainen, jonka kuulin pyytävän pariltakin hoitajalta, että hänen lapsensa opetettaisiin tutille, koska kukaan hänen aikaisemmista lapsista ei ole tuttia huolinut. Tämä ihmetytti minua ja tavallaan edelleen ihmetyttää. 

Mieheni kanssa olemme miettineet ja keskustelleet, mikä on tuttien varsinainen hyöty ja miksi joku haluaisi nähdä vaivaa sen eteen, että lapsi huolisi tutin. Neuvolassa meiltä kysyttiin, huoliiko vauva tuttia ja tuo kysymysmuoto antoi ymmärtää, että se olisi hyvä juttu jos vauva käyttää tuttia. Kysyin siinä sitten, mikä sen tutin hyöty on ihan vain kuullakseni, millaisen vastauksen hän antaa. Hoitaja selitti, että tutti on hyväksi, jos vauva/lapsi meinaa muuten imeä liiaksi käsiä ja käsien iho kärsii. Hyvä pointti ja tuossa tapauksessa ymmärrän, miksi tutille yritetäänkin opettaa.


Aika pian mies hyväksyi Sofialla tutin käytön... Jo oikeastaan ihan siitäkin syystä, että Sofia tuntui mielellään sitä käyttävän. Kovinkaan paljon Sofia ei kuitenkaan tuttia syö. Nykyään sitä käytetään lähinnä iltaisin imetyksien välissä ja lähtiessä jonnekin tutti otetaan muistaessa mukaan. Niin ja tutti tuntuu myös rauhoittavan, jos Sofialla kipristää vatsassa. 

Tässä vaiheessa ei tietenkään tarvitse miettiä vielä mitään tuttien vieroittamiskeinoja, mutta tuohon liittyen: miksi useimmat vieroittavat tutista niin, että tutit "viedään joillekin eläinvauvoille"? Jokainen vanhempi toimii, kuten parhaakseen näkee, mutta välillä ihmettelen, miksi lapselle ei voi kertoa asian todellista luonnetta, vaikka lapsi melko pieni onkin. Miksi ei siis voi vain selittää: "sinä olet nyt iso tyttö/poika etkä tarvitse enää tuttia" ja ottaa tutit pois? Ehkä me olemme sitten mieheni kanssa jotenkin niin tosikkoja, että koemme jollain tapaa vääräksi tai turhaksi "valehdella". Ukkini muuten kertoo usein tarinaa, että vieroitti minut aikoinaan tutista hieromalla siihen valkosipulia. Olin kuulema kerran irvistänyt enkä huolinut tuttia enää sen jälkeen. 

En ole siis tuttivastainen, käytetäänhän meilläkin parhaillaan tuttia. Mutta tosiaan, joskus tuntuu että tuttia pidetään jonkinlaisena normina pienille vauvoille. Onhan ne sentään söpöjä tuttia käyttäessään. Sitten lähestyessä sitä yhden vuoden ikää tutista alkaakin tulla kielletty ja jokseenkin paheksuttu asia. Toisaalta en ihmettele, koska huvitutteilulle löytyy enemmän miinuksia kuin plussia. Ja taas asiaa sivuten: muistan lukeneeni joskus tutkimuksen, minkä mukaan erityisesti poikalapsilla saattaa puheenkehitys hidastua jos he käyttävät tuttia... mutta en kyllä muista, miksi se oli tuolla tavalla sukupuolipainottunutta.

Tiedän kyllä omasta puolestani, miksi meillä käytetään tuttia mutta kiinnostaisi tietää, miksi teillä käytetään tuttia tai ollaan käyttämättä? Mitä ajatuksia teillä on yleisesti tuteista?

You Might Also Like

8 kommenttia

  1. Moi,
    En itse koe tuttia vauvan huijaamiseksi koska niinkuin kirjoititkin, ei sitä maidon sijaan tarjota.
    Kuitenkin imemisen tarve on yksilöllistä ja koska imeminen tuo lohtua vauvalle niin miksi sen vain oman periaatteen vuoksi kieltäisi.

    Meillä kuopuksen suuhun päätyi tutti vahingossa (avulias veli antoi laatikosta käyttämättä jääneen tutkn) kun imetystä oli vähennetty noin 10 kk iässä ja aiemmin kun oli aina tissille nukahtanut niin tutti auttoi siirtymässä. Ei siis aiemmin huolinut tuttia vaan imetyshetket kestivät aina pitkään. 1 v 7 kk iässä tutti sitten vaan jätettiin pois eikä sen perään kyselty kertaakaan.

    Tuntui kyllä ensin pahalle ajatella et lapsi hakee nyt lohtua tutista eikä minusta mutta tykkäsi selkeästi imeä, enkä taas kokenut haluavani paljon yli vuoden ikään imettää joten tutista oli kyllä hyötyä. Itse en kuitenkaan käyttänyt tuttia lohdutuksena jos harmi iski tai jos sattui haaveri ja ehkä sen vuoksi vierottautuminenkin onnistui helposti.

    -J-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on joskus vähän sellainen fiilis, että huijaankohan häntä kun eihän noista vauvoista yhtään tiedä, miten he tunnistavat eron tutin ja tissin välillä. Mietin siis, onko hänellä odotuksia sen suhteen mitä saa ja sit pettyisikin kun ei tule tissiä aina. Mutta ei nuo ajatukset kuitenkaan estä minua tuttia käyttämästä, kunhan lähinnä mietiskelen mitä sen vauvan päässä liikkuu...

      Heh, tuli mieleen että kyllä Antonkin varmaan nyt tutin huolisi kun pari kertaa on sen napannutkin suuhun mutta hän taitaa enemmänkin kopioida vain Sofiaa kuin sitten, että oikeasti kokisi tarvetta tutille.

      Minä käytän tuttia iltaisin sellaisena väliaikaimemisvälineenä (jopas tuli sana) eli siis kun Sofia on käynyt rinnalla ja lopettanut niin sitten annan tutin, syön itse iltapalaa ja sen jälkeen imetän toisen kerran. Tutti ei tunnu Sofialla ainakaan toistaiseksi toimivan siinä, että hän nukahtaisi tuttia imiessä.

      Poista
  2. Yritin tyrkyttää pojalleni tuttia pitkään, sillä se kuulemma vähentää unen aikana mutustaessa kätkytkuoleman riskiä. Poijalle tutti vaan ei kelvannu, minkäs teet. Seuraavallekin ois tarkotus tyrkyttää tuttia, jospa se sille kelpais ja antais miulle vähän mielenrauhaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aijaa, enpäs ole tuosta aikaisemmin kuullutkaan. Siitä olen kyllä lukenut, että vieressä nukkuminen vähentää myös kätkytkuoleman riskiä.

      Mikäköhän lie siinä sitten on, että jotkut vauvat ei millään tuttia halua.

      Poista
  3. Neela ei ikinä huolinut tuttia, kokeiltiin muutaman kerran parin ekan kuukauden ajan. Päätettiin ettei Erin myöskään tule saamaan tuttia, koska ilmankin pärjättiin hyvin. Onhan tutista varmasti hyötyäkin, kun saa vauvan nopeasti hiljaiseksi, mutta ite pidän sitä enemmän turhakkeena. Tuttisuinen vauva on kieltämättä tosi söpö, kun taas taaperon suussa se näyttää hölmöltä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kanssa alkuun mietiskelin, että ei me varmaan tälle toisellekaan tarvita kerta Antonilla ei tullut käytettyä mutta on tutista ollut hyötyä Sofialla. Tiedä sitten, katoaako tutin käyttö itsekseen vielä tässä puolen vuoden sisällä vai tuleeko siitä ihan pysyvämpi juttu.

      Poista
  4. Meillä ei ollut esikoisen kanssa tuttia, koska mulla oli tosi negatiiviset tunteet tuttia kohtaan. Lisäksi pidin tärkeenä, että imetys onnistuisi ja en halunnut sitä liian aikaisin tyrkyttääkään vauvalle. Joskus kun vauva oli 3-4kk vanha niin tarjottiin kyllä tuttia autoitkuihin ja meidän automatkat rauhoittui jonkun verran, kun vauva söi tuttia. Muutoin vauva sylki tutin ulos ja olin salaa vain tyytyväinen siihen. Mä jotenkin koin, että kaikki vauvan imemishalut on tarkoitettu mun rinnoille ja on tärkeää just imetyksen jne kannalta. Melkein kolme ensimmäistä kuukautta vauva asuikin rinnalla.

    Nyt tämän tulevan kanssa en ole kauheasti miettinyt asiaa. Toisaalta, kun lapset on näin pienellä ikäerolla, niin ehkä tutilla saisi pelattua kaaoshetkissä muutaman lisäminuutin, jos kädet on lapsia täynnä. Joka tapauksessa olen huomannut, etten enää ole niin tuttivastainen, mitä esikoisen aikana olin. Yhtään tuttia en kyllä ole ostanut (vielä).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on kanssa ollut noita samoja ajatuksia vähemmän ja enemmän vahvoina. Erityisesti tuo imetysseikka mietitytti ensimmäistä odottaessa, mutta kun se imetys lähti kuitenkin ihan ongelmattomasti käyntiin niin en nähnyt enää riskiä. Toki itsekin joskus mietin, onko se imemishalu oikeasti sitä että vauvalla olisi kuitenkin vielä nälkä mutta siinä vaiheessa kun vauva alkaa enempi vain puklailemaan maitoa ulos pitkän imusession jälkeen niin koen paremmaksi tarjota sen tutin tissin tilalle. Tai vähintäänkin pidän lyhyen tauon.

      Näin pikkuvauva-aikana tutista on ollut hyötyä, mutta toivoisin että siitä ei tule kovin pitkäaikainen tapa. Muutenkin on ristiriitaiset tunteet tutista siinä suhteessa, onko sen käyttö oikeutettua sillä perusteella, jos tutti tekee minun elämästäni helpompaa... Joskus koen huonoa omatuntoa vaikkapa siitä, jos laitan Sofialle tutin jotta voin hetken istahtaa vaikka onhan se toisaalla lapsille parempi, että vanhempi/vanhemmat ei ole niin loppuunvedetyt.

      Poista