Hän saa nimen...

2.6.15

Tuumailin, että voisin tännekin paljastaa Nöpöselle tulevan etunimen, koska lähipiiri sen jo tietää ja nimeä tosiaan käytetään. On jokseenkin helpompaa kirjoittaa tänne blogiinkin, kun ei tarvitse käyttää mitään kiertoilmaisuja vauvasta eikä tuota Nöpönen-nimeä oikein tule käytettyä enää kuin vain täällä blogissa. Eilen tuli myös ensimmäistä kertaa valokuvattua (tuli jo kirjoitettua nimi tähän, heh) vauvaa kotistudiomeiningillä. Nuo kuvat saakin nyt kuvittaa tätä postausta.


Minulla on ollut jo useamman vuoden yksi tietty tytön nimi mielessä. En silloin tiennyt mitään nimilistoista ja niiden suosion määrästä. Tiesin vain, että se nimi kuulosti minusta todella kauniilta ja jostain syystä näin, että se voisi olla tyttöni nimi. Kun aikoinaan mieheni kanssa tuli puhetta kuvitteellisten lapsien nimistä, niin hän oli kanssani samalla linjalla - se tulisi tytön nimeksi.

Myöhemmin minulle on selvinnyt, että kovin moni muukin tykkää tuosta nimestä, koska se kuuluu suosituimpien joukkoon. Kieltämättä tuo hiukan vaivaa minua, mutta sitten taas ei riittävästi, että jättäisin nimen vain sen takia valikoimatta.


Meillä on ollut mieheni kanssa tietyt kriteerit lapsiemme nimiä päättäessä, olen niistä tännekin maininnut. Nimi saisi mieluiten olla sellainen, joka ei esiinny kellään tutullamme, olisi helppo ääntää monella kielellä ja olemme aina tarkistaneet nimen merkityksen. Erityisesti miehen toiveissa on, että ei olisi kovin Raamatullisia nimiä.

Täytyy tosin mainita, että vaikka näitä kriteerejä on, niin usein tulen ajatelleeksi sitä, miten sitä ei oikein ajattele noita asioita kun kuulee lapsien nimiä suhteessa johonkin henkilöön. Ei oikein edes ajattele, näyttääkö joku Olli-poika Ollilta, vaan jos hänet esitellään Ollina, niin silloin hän on Olli. Hyvin harvoin tulee siis sellaisia nimiä vastaan oikeilla henkilöillä, minkä nimestä tulisi ajateltua jotain. Mutta kun sitten miettii oman lapsensa nimeä, niin asian ottaa paljon vakavammin. Ei kai tuo ihme ole, mutta tavallaan miltei jokainen lapsi "tekee" kuitenkin oman nimensä. Antonin kanssahan koimme alkuun Anton nimen kuitenkin hankalaksi, mutta koska emme tosiaan keksineet hänelle sopivampaa niin laitoimme tuon nimen, johon nimenä muuten olimme tykästyneet... Ja kyllä Anton nyt on selvästi Anton.


Antonin nimeämisestä tulleet kokemukset osittain vaikuttivat siihen, että en enää niin vahvasti tämän vauvan kohdalla miettinyt, näyttääkö hän sen tietyn nimen näköiseltä. Mutta kun nyt tuota nimeä käytän jo luontevasti, niin kai voisi sanoa, että tuo nimi tuntuu suhteessa vauvaan helpommalta kuin aikoinaan Antonin kanssa. Ehkä siksi, koska nimi on paljon yleisempi kuin nimi Anton.

Mikä siis on tämän ihanuuden etunimi? En ylläty, jos rullasitte jo heti kirjoituksen loppuun selvittääksenne tuon, mutta näiden jaarittelujen jälkeen kerrottakoon, että Nöpönen saa nimen:

Sofia


Aikoinaan tosiaan, kun odotin Antonia eikä sukupuolta vielä tiedetty ja meiltä kyseltiin nimivaihtoehdoista, niin kerroimme että tytölle tulisi todennäköisesti nimi Sofia. Siskoni mies huomautti, että eikö se ole vähän tökeröä kun kerta me vanhemmat opiskelemme filoSOFIAA. En ihan rehellisesti sanoen ollut ajatellut asiaa edes tuolta kantilta, vaikka toki tiesinkin että sanana filosofia tarkoittaa rakkautta viisautta kohtaan. Sofia nimi tulee siis kreikkalaisesta sanasta, joka tarkoittaa viisautta. Mielestäni tuo nimen merkitys on yksi kauneimmista ja viisaus on ehkä tärkein asia maailmassa. Ja toki opiskelemamme alan takia voi ajatella, että viisaudella, "Sofialla", on erityinen paikka sydämessämme.

Vaikka minulla on tämä Sofia-nimi ollut jo vuosia mielessä, niin kyllä minusta silti tuntuu, että tämä on se vauva, kenelle se nimi on tarkoitettu. Hän on se Sofia-tyttö, jota joskus kuvittelin. Me emme mieheni kanssa yhtään Sofiaa tunne, joten hän on meille ainutlaatuinen vaikka sitten kävisikin niin, että useampi Sofia tulee vastaan. Anton ja Sofia, meidän lapset - se kuulostaa hyvältä.


Meillä on mielessä kaksi lisänimeä, mitkä olisivat tulossa Sofian kanssa. Paljastan nuo kuitenkin vasta nimiäisten jälkeen, mutta jos haluatte niin kertokaa, millainen kokonimi teidän mielestä sopisi Sofialle. Millä perustein te valikoitte lapsillenne nimet?

Ps. Antonkin on ottanut Sofia-nimen käyttöön, välillä siellä suhahtaa alussa S-kirjain mutta yleensä nimi tulee hänen suusta muodossa "Popi" tai "Popia" <3 Olenkin pariin kertaan maininnut, että Sofia-nimelle on hankala keksiä kutsumanimiä, mutta ehkä Popi voisi olla yksi sellainen.

You Might Also Like

18 kommenttia

  1. Sofia vääntyy ainakin vanhempien suomalaisten suussa usein Sohviksi :) Siinä on yksi kutsumanimiehdokas. Söpö tuo Popia, kannatetaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tosiaan tuo Sohvi nimi on varmaan yleisin. Itse en oikein osaa sitä käyttää, jotenkin se tuntuu ihan omalta nimeltään. Popia on parempi :D

      Poista
  2. Paljon onnea pienestä, kauniin nimen olette valinneet! Tosin hieman puolueellisesti näin totean, Sofia on toinen nimeni :) Pienenä minua kutsuttiin usein Sohviksi ja tuota nimeä käytänkin nimimerkissäni, niin ne lempinimet jäävät elämään :)
    -Katrisohvi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kaunis nimihän se Sofia todellakin on. Antonia kutsuttiin alkuvaiheessa Antuksi ja silloin mietinkin, tuntuukohan se luontevammalta mutta jossain vaiheessa se kääntyi kuitenkin niin, että Anton on usein vain Anton. Läheisissä on kyllä joitain, jotka käyttävät tuota Anttua niin ei se lempinimenä ainakaan vielä pääse katoamaan :)

      Poista
  3. Tosi kaunis nimi ja ihan tytön näköinen. Tosi kauniita kuvia! Meidän vauvaa palelti aina hetkessä vastasyntyneestä, niin hänestä ei saanut juuri tuollaisia ihania peitollamöyhimiskuvia, vaikka se oli silloin mielessä. Vauva olisi ollut ihan marmorinen iholtaan. :)

    Onnea ihanalle Sofialle nimestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Joo, mä olin tuumaillut tuota samaa että pystyyköhän ottamaan mutta meillä on kyllä täällä asunnossa niin lämmin jo nyt, että ei tuottanut mitään ongelmaa :) Tuollaiset kuvat jäisi kyllä haaveeksi, jos olisi talvivauva tullut.

      Me kiitämme Sofian puolesta! :)

      Poista
  4. Kaunis nimi tulee Sofialle :). Itsekin olen aina pitänyt ko. nimestä ja miettinyt sitä yhtenä vaihtoehtona, jos joskus saisin tytön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä kaunis. Vähän pähkäilin muitakin nimivaihtoehtoja, mutta tuo Sofia tuntui olevan aika selvä ehdokas.

      Poista
  5. Kaunis nimi ja sopii tosi hyvin! Voi että Sofialla on ihanat silmät :)

    Hyviä kuvia oot saanu otettua, ite en osais napsia noin taiteellisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Nuo silmät kyllä yllättivät minut, alkuun ne olivat niin jännän näköiset.

      Minulta tulee toki idea ja sommittelu, mutta kyllä iso kunnia kuuluu kuvauslaitteille.

      Poista
  6. Onnea vauvasta! :) Nimi on myös kaunis. Suosittu nimi ei onneksi nykyään tarkoita sitä, että luokalla olisi sitten kolme samannimistä, sillä eri nimiä on lukumäärältään enemmän kuin aikaisemmin. Suositun nimen kantajia on siis paljon, mutta koska eri nimiäkin on enemmän, eivät ne tietyt nimet tosiaan välttämättä erotu samoin kuin vaikkapa vielä kymmenen vuotta sitten.
    - V

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nimenomaan, tuosta onkin ollut puhetta muutaman ihmisen kanssa. Lisäksi on itsellänikin aikoinaan suosittu nimi ja koulumaailmassa törmäsin saman nimisiin, mutta en minä kokenut sitä mitenkään ongelmalliseksi.

      Poista
    2. Minulla on tapana ajatella, että yleisenpuoleinen nimi suojaa myös voimakkailta mielikuvilta.

      Minun nimeni on nykyisin pienten tyttöjen top 5:ssä, ja se on mukavaa. Kun olen aikanaan 70-vuotias, menisin nelikymppisestä. Jos olisin ainoa ihmisten tuntema Merete, Merete Mazzarella tulisi varmaan helposti mieleen hyvässä ja pahassa. Mutta jos olen Sonja, meitä on muitakin, rauhallisia ja räiskyviä, blondeja ja tummia, mukavia ja vetäytyviä.

      -Kaislakerttu

      Poista
    3. Niin, on yleisissä nimissä ehdottomasti hyvät puolensa ja uskon, että ei ne tietyt nimet syyttä ole niitä suosituimpia... Ei meillä tosiaan ratkaisevana tekijänä ole ollut tuo nimien suosio, enemmän taidetaan vierastaa niitä harvinaisempia.

      Poista
  7. Kaunis nimi,olen itsekin siitä aina pitänyt :) ja hyvänen aika miten kaunis tytär,onnea!

    VastaaPoista
  8. Paljon onnea kauniista tytöstä ja nimestä! Itselläni on harvinainen nimi ja minua on sen takia kiusattu koulussa ala-asteelta lukiolaiseksi asti. (Minulla ei nyt aikuisena ole yhtään koulukaveria ystävänä) Miehelläni taas on erittäin yleinen nimi eikä hän ole koskaan kokenut sitä huonona asiana. Hän sanookin, ettei nimi miestä tee. Siksi meille oli tärkeää myös valita omalle tyttärelle "tavallinen" nimi, josta ei saisi väännettyä mitään kiusaamisen arvoista rallatusta tms. Nimi on vuosittain suosituimpien nimien listalla, vaikkakin se taitaa olla yleisempi toisena tai kolmantena nimenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Vaikea itse samaistua tuohon, miltä tuntuu elää erikoisen nimen kanssa kun omani on niinkin tavallinen kuin Hanna. Tietenkään yleinen/tavallinen nimi ei takaa sitä etteikö tulisi kiusatuksi mutta jossain määrin vanhempien on hyvä pähkäillä, millaisiin lempinimiin nimi taipuu ja muutenkin mitenkä huomiotaherättävä nimi on. Vaikka olen kyllä myös sitä mieltä, että ne kiusaajat siinä huonosti toimii ja sinänsä kiusaamista ei voida vierittää vanhempien harteille.

      Poista