Vauvavalmisteluja

22.5.15

Hui, viisi yötä ja päälle neljä päivää - sitten meillä on vauva, täällä mahan ulkopuolella siis. Minulla oli tuossa vajaa kaksi vuorokautta kipeyttä vatsan oikealle puolella ja olin jo aika lähellä soittaa jonnekin kysyäkseni tuosta, mutta kerta vauva liikkui normaalisti eikä kipu ollut kovaa niin ajattelin seurata tilannetta. Oma diagnoosi tuolle oli yksinkertaisesti se, että jokin lihas siellä venyy tai vauva on mukiloinut sen alueen kipeäksi. Tänään se on ollut poissa which is nice.

Olen tehnyt viimeisiä pikkuhankintoja ja hommia vauvaan liittyen tässä kuluneella viikolla. Jokin aika sitten tosiaan hankin nämä:


Mies toki pääsee käymään nopeasti kaupassa, mutta koen mielirauhaa siitä, että alkuun on kaikkea edes se pieni määrä eikä heti täydy lähteä ryntäämään kauppaan. Kävin eilen ostamassa vielä yhden tuttipullon, koska ainakin Anton sai tuttipullosta rintamaitoa juurikin niinä ensimmäisinä viikkoina eikä enää myöhemmin. Mies siis saattoi ruokkia Antonin jossain vaiheessa iltaa, kun minä olin jo vetäytynyt nukkumaan ja sain sitten vähän enemmän ladata akkujani yösyöttöjä varten. Tuumailin, että vaikka varmasti pääosin pyrinkin antamaan rinnasta maidon, niin tuttipullolla Antonkin pääsee osallistumaan vauvan hoitoon. Antonilla totesin ainakin parhaimmiksi pulloiksi ne Ainun Mam anti-colic pullot, samanlaisen ostin nyt myös.


Päätin myös hankkia Mountain Buggy Duet -vaunukopalle oman vaunuverhonsa, jotta ei tarvitse lähteä joka kerralla irrottelemaan ja vaihtamaan vaunujen myötä suojaa. Meillä on Antonin vauva-ajoilta sininen Dooky-vaunuverho, jossa ne remmit on erilaiset ja sopivammat nimenomaan Brio vaunuihin. Ostinkin Mountain-vaunukoppaan pilvikuosisen Färg&Form-vaunuverhon, jossa tosiaan remmit on aavistuksen pienemmät eikä jätä samalla tavalla koloja kuin Dooky olisi tuohon koppaan jättänyt:


Kieltämättä välillä tekisi mieli ostaa vauvalle vaatteita, mutta hyvin olen kyllä malttanut olla ostamatta koska tällä hetkellä on ainakin sellainen fiilis, että niitä pieniä vaatteita on riittävästi ja isompia ehtii ostamaan myöhemmin sitten, kun myös näkee, millaiset vaatteet tuntuvat sopivan vauvan vartalolle. Antonilla kun esim. mahan ympärys määräsi aika paljon sitä, millaiset housut sille oli hyvät - sama juttu on kyllä edelleen, mutta nykyään se mahan ympärys onkin hoikka eikä hmm, runsas. 

Jokunen aika sitten pinnasänky nostettiin ylös ja laita sivuun takaisin kiinni, joten sekin on nyt vauvavalmiudessa meidän makuuhuoneessa. Anton sai joululahjaksi nuo Finlaysonin norsulakanat, mutta ne olivatkin tosiaan liian pienet Antonin nykyisiin petikamppeisiin. Vauvalle meni käyttöön tämä setti sitten:


Enää ei ole ainakaan mitään kovin tärkeää tehtävälistalla liittyen vauvaan. Jos jaksan, niin voisi keittää rintapumpun osat ja muut muoviset tisseilyhärpäkkeet. Mutta jos en jaksa, niin ne ehtii hyvin tekemään sittenkin kun ollaan jo vauvan kanssa kotona. Maanantaina on käytävä antamassa labraan verikoe sektiota varten ja viimeistään tiistaina on ostettava miehelle ja Antonille sopivia eväitä sairaalaan. Edelleen, asia minkä mies voisi kyllä hoitaa, mutta teen ne mielelläni valmiiksi.

Antonista on tarkoitus kirjoittaa perinteinen kehityspostaus tässä lähipäivänä, koska tuo 1v10kk-päivä osuu ajalle, kun olen sairaalassa. Kuvat otinkin jo tänään, kun iski inspiraatio. Niin ja raskausmaha pitäisi ehkä ikuistaa vielä kunnolla kuviin.

Meillä oli tarkoitus pitää miehen kanssa tänään treffipäivä. Ajateltiin, että otettaisiin vissiin ensimmäistä kertaa asiakseen kahden keskistä aikaa ja käytäisiin jossain syömässä mutta ne suunnitelmat kusi - näin kauniisti ilmaistuna - siihen, että miehen piti tehdä opintojuttuja kerta deadline häämötti. Maanantaikin hänellä menee kokonaan opintojen parissa, mutta hänelle on nyt se aika suotava, koska sektion jälkeen hän asettuu kotiin siksi aikaa, kunnes minä koen oloni riittävän parantuneeksi jäädäkseni lapsien kanssa kolmistaan. 

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että aikaa on vähän mutta toisaalta paljon jäljellä. On myös hiukan ristiriitaiset fiilikset sen suhteen, kun tietää että olisi hyvä levätä ja kerätä voimia mutta toisaalta haluaisi ulkoilla ja tehdä kaikkea, kun pystyy vielä kävelemään ilman paranevaa leikkaushaavaa vatsassa eikä ole hirmuista univelkaa harteilla. Niin ja Antoniakin pitäisi halia kunnolla varastoon. Vaikka minulla tuo tehtävälista onkin, niin pääosin otan rennosti ja teen listalta asioita vain jos mieli tekee.

You Might Also Like

0 kommenttia