Round 2.0: Raskausviikko 35.

21.4.15

Raskausviikko 35., 34+0:

Paino: 58,1kg (-100g) Tässä raskaudessa on kyllä ollut paino melkoinen mysteeri. Alkuun sitä vaan putoaa ja sitten hiljalleen lisääntyy, sitten tulee puolta kiloa per viikko ja sitten taas tällaista outoa sahaamista. Kokonaispaino on lisääntynyt 4,6 kiloa tähän mennessä, joka tuntuu minulle hirmu vähältä ja saa stressaamaan sitä, meneekö kaikki vauvan osalta kuitenkin hyvin ja normaalisti. Siitä ei voi olla kiinni, ettenkö söisi riittävästi ja jotain herkkua syön miltei päivittäinkin. En myöskään harrasta liikuntaa muuta kuin sen perushyötyliikunnan (ulkoilu Antonin kanssa, liikkuminen paikasta toiseen jalan) tällä hetkellä. Stressaanko minä tästä painoasiasta nyt turhaa vai pitäisikö siitä kysyä jostain kerta asia minua vaivaa?

Merkit kehossa: Vatsan pintaan on noussut tiuhaan sellaista jännää raskausarven tapaista. Antonistakin sitä tuli, mutta ne jäljet on kuitenkin sellaisia hyvin haaleita eikä "syviä". Niitä ei varmaan kovinkaan kaukaa edes näe.

Verisuonisto on lisääntynyt näkyviin entisestään ainakin toisessa jalassa. Nukun useimmiten vasemmalla kyljellä, niin vasen jalka jää sinne toisen jalan alle, mikä varmaan laittaa juuri vasemman jalan sitten kovemmalle koetukselle näin raskausaikana - tai ainakin tämä on minun teoriani asiasta.

Raskausoireet: Kävellessä on alkanut tuntumaan enempi vauvan paino haaruksissa. En tiedä, onko niissä lantiokivuissa kyse liitoskivuista vai mistä mutta eilen sai taas todeta, että ei ole hyvä idea lähteä käymään illasta edes muutaman kilometrin kävelyreissulla, koska johan olin tönkkönä sen jälkeen. Vielä aamullakin tuntui rasitusta, kun nousi sängystä. Mutta tässä raskaudessa tuon lantiokivun osalta on kyllä ollut helpompaa kuin Antonin.

Nöpönen: Riehuu vissiin paljon öisin ja aika vaihtelevasti päivisin. Melkein päivittäin tulee hetkiä, kun pysähdyn miettimään, onko se nyt liikkunut vai ei koska en ole ihan varma, meneekö minulla vaan ne tuntemukset helposti ohi, kun teen jotain muuta. Olenkohan täällä aikaisemmin maininnut, että nimenomaan kylmä vesi saa hänet parhaiten liikkeelle?

Maha: Välillä tuntuu ja näyttää valtavalta ja välillä taas totean, että eihän se nyt mitenkään hirmu iso edes ole. Veikkaan, että maha kasvaa tosiaan loppuajan pitkälti eteenpäin ja vähän viistoon alas niin siitä tulee taas sellainen eteenpäin törröttävä ja koska se on niin alapainotteinen niin se ei sitten näytä niin massiiviselta... kai.


Fiilikset: Välillä havahdun siihen, mitä pitäisi vielä tehdä: laittaa pinnasänky kokoon, pestä joitain vauvajuttuja, hankkia vielä joitain pikkujuttuja (liivisuojukset jne.), laittaa hoitopöytä kuntoon, miettiä sairaalakassia... Sitten taas mietin, no onko tässä nyt kiire ja ne jää. En taida oikein odottaa, että Nöpönen syntyisi mitenkään yllättäen. Enemmänkin on ne fiilikset, että menee yli lasketun ellei tätä sitten oteta sillä suunnitellulla sektiolla ulos. Nuokin ajatukset pyörii välillä mielessä, mutta yllättävän vähän kyllä vaikka tässä alkaa aika loppumaan. Voisiko olla jokin suojeluvaisto, että en halua ajatella, että en ahdistuisi... 

Muuta mainittavaa: Se alkaa muuten virallisesti perjantaina taas äitiysloma. Senkin pitäisi vissiin kertoa siitä, että ei enää kauaa aikaa jäljellä, mutta jossain määrin tuo on vaikea käsittää.

You Might Also Like

0 kommenttia