Pisara meressä

15.4.15

Joskus minua vaivaa se, miten kauniita blogeja on netissä. Olen aikaisemminkin tästä jossain sivulauseessa ainakin maininnut, mutta se on taas noussut mieleen. Tavallaan minua vaivaa se, että minun blogini ei ole niin kaunis kuin se voisi olla. Koska onhan se nautinnollista katsoa blogeja, joissa on ulkoasu täysin kohdillaan ja jokainen kuva on selvästi hyvin harkitusti valokuvattu ja mahdollisesti käsitelty. Voisin toimia samoin kuin nuo muut ihailemani blogit, mutta en jaksa ja toisaalta ei se sitten tunnu kuitenkaan minun jutultani. En millään jaksaisi olla poimimassa jokaista hajan olevaa tavaraa, jotta valokuvan taustasta tulisi selkeämpi. En myöskään jaksa kuvittaa jokaista postaustani muutenkaan. Tavallaan siis haluaisin panostaa blogiini enemmän, mutta toisaalta taas en näe siinä riittävästi hyötyarvoa. Tällaisia perusristiriitaisia tuntemuksia taas.

Ja jotta asiat varmasti olisivat riittävän ristiriitaisia, niin minua vaivaa myös se, että en välillä jaksa kirjoittaa niistä oikeasti tärkeistä asioista. Niistä asioista, jotka tuo murhetta ja stressiä elämääni. Niistä asioista, mitkä eivät ole yhtä yksinkertaisia kuin lasten vaatetus ja yleinen materialismi. Mielessä on jokunen aihe, josta kuuluisi kirjoittaa vaikka tiedänkin, että se aihe ei ole helpoin ja kieltämättä oman elämän julki tuominen ei aina tunnu mielekkäältä. Silti kuitenkin haluan haastaa itseäni kirjoittamaan niistä vaikeimmistakin jutuista.

Palatakseni pinnallisempaan puoleen... Itse pidän kyllä toki blogin ulkoasua ja olemusta aika tärkeänä juttuna, vaikka se ei suinkaan ole kaikki kaikessa ja harvoin pelkästään ne kauniit kuvat saavat minua blogia seuraamaan. Mutta sitten on myös niitä blogeja, jotka eivät valitettavasti saa ansaitsemaansa mahdollisuutta, jos ulkoasu on sellainen, että sieltä äkkiä surffaakin pois. Ymmärrän kyllä, että tässä asiassa voi käydä joillakin myös niin, että jos blogi näyttää sellaiselta "massablogilta", niin sekään ei miellytä. Ja massablogiksi miellän oman blogini myös - ainakin ulkoasultaan. 

Helposti alkaa kokea myös jonkinlaista alemmuuden tunnetta, jos ryhtyy tähän vertausleikkiin. Aina löytyy se joku tai useampi, joka tuntuu tekevän asiat paremmin. Hän kirjoittaa oivaltavammin, kuvat ovat yksi toisensa jälkeen upeampia ja jos ei osaisi olla yhtään kriittinen, niin voisi kuvitella, että tuon bloggaajan elämän täytyy olla täydellistä.

Vaikka lukulistaltani ei edelleenkään hirmuista blogiluetteloa löydy niin selailen ja surffailen kyllä satunnaisilla blogeilla aina silloin tällöin. Ja välillä jään miettimään sitä, mitenkä hirmuinen määrä blogeja jo Suomesta löytyy. Minun blogini on tavallaan pisara blogien meressä, mutta minulle tuo pisara on runsaudessaan meri: tämä blogi käsittelee minun elämääni.

Kun siis ajattelee blogin jonkinlaisena elämän kuvana, niin ymmärrän, miksi jotkut haluavat tehdä blogistaan ensisijaisesti kauniin ja sellaisen hyvän olon paikan. Välillä minä uppoudun juuri noihin ajatuksiin, että blogini voisi olla sellainen kaunis paikka elämästäni kauniine kuvineen. Mutta ei se sitten kuitenkaan ole ja hyvä niin. Vaikkakin toki olen saanut paljon kiitosta kuvistani ja omasta kokemuksesta tiedän, että toisen arkikuvat saattavatkin vaikuttaa jotenkin hehkeämmiltä kuin mitä ne ovat sille arkea elävälle. Voin siis hyvinkin olla kriittisempi itseäni ja omaa blogiani kohtaan, mutta kyllä minua kiinnostaisi tietää, millainen näkemys teillä lukijoilla on tästä blogista? Erityisesti ne lukijat, jotka ovat seuranneet blogiani pidempään, niin ovatko he huomanneet tässä muutoksia? Positiivisia? Negatiivisia?

Niin ja mitä mieltä te olette tästä blogien kauneusmaailmasta? Kauneus on toki ainakin jossain määrin subjektiivista, mutta etsittekö blogeista ensisijaisesti kauneutta vai jotain muuta sisältöä? Kuulutteko niihin lukijoihin, jotka haluatte ahmia kauniita kuvia vai mikä teidät vetää blogien pariin? Niin ja miksi tämä minun blogini kiinnostaa tai on kiinnostanut?

Tulipas teille nyt hurjasti kysymyksiä, mutta kiinnostaisi tietää, koska itse aina silloin tällöin pohdiskelen näitä asioita.

Olisi ehkä mielekästä lisätä tekstin oheen jotain kuvia, mutta taidan enemmin mennä ottamaan päiväunet, koska alkoi yhtäkkiä väsyttämään.

You Might Also Like

4 kommenttia

  1. Minä pidän blogistasi juuri siksi, kun se on erilainen, kuin muut lukemani blogit :). Tykkään, kun kirjoitat välillä syvällisemmin ja pohdiskelevia kirjoituksiasi on mielenkiintoista lukea. Välillä mukana on kevyempää juttua juuri esim. lasten vaatteista ja sekin on virkistävää. En oikeastaan keksi mitään negatiivista sanottavaa, olet ilahduttavan avoin kirjoittaja ja pidän blogistasi juuri tällaisena :). Ja minusta on vain hyvä, että valokuvista paistaa lapsiperheen arki! Jatka samaan malliin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla :) Sitä usein tulee mietittyä tosiaan, millaiseksi tämä minun blogi koetaan koska itsekin toimin lukijan roolissa muiden blogien kohdalla... Enkä ehkä ole paras erottamaan, mikä on se erottava tekijä minun blogissa suhteessa muiden blogeihin. Toisaalta blogeja on niin hirmuisesti, että on varmasti mahdotonta olla täysin ainutlaatuinen. Vaikka toisaalta sitä jokainen on ainutlaatuinen, vaikka samoista aiheista kirjoittaakin... Joo, enpäs nyt uppoudu miettimään tämän syvemmin :D Kiitos kommentistasi, aina silloin tällöin on kiva kuulla mitä blogistani ajatellaan ja mietiskellä, millä linjalla jatkaa.

      Poista
  2. Minäkin olen ihastunut blogissasi juuri tähän omaan tyyliisi! En muista olenko koskaan muistanut mainita, mutta ihailen taitoasi kirjoittaa ja arvostan oikeakielisyyttä. Mukavaa ja miellyttävää lukea sujuvaa tekstiä ilman silmille hyppiviä kirjoitusvirheitä. Lisäksi pohdintasi ovat todella mielenkiintoisia, ja antavat ajateltavaa aina itsellekin.

    Aloin seuraamaan blogiasi jo odotusaikana, poikamma ovat aikalailla samoja ikiä. Sen muistan, kun olit jo synnyttänyt ja minä vielä kasvattelin mahaani. Ajattelin, että apua, kohta meilläkin on vauva! Olet ehdottomasti yksi lempibloggaajistani. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että tykkäät tyylistäni. Onhan se varmasti joidenkin mieleen ja taas joidenkin ei, mutta se nyt koskee takuulla kaikkia blogeja.

      Itsekin pidän sujuvaa äidinkieltä todella tärkeänä asiana. Huomaan kyllä omassa blogissani virheitä silloin tällöin ja joskus ne rasittavat suunnattoman paljon!

      Nyt ne vauvat onkin jo isoja mukuloita :)

      Poista