Anton 1v8kk

28.3.15

Tänään aamulla muistin, että sehän on tosiaan tänään kuukauden 28. päivä ja koska viime kuussa en Antonista "kuukausikuvia" napsinut niin nyt oli sitten sen aika. Otinkin vähän sellaisia rentoja kuvia, annoin Antonin peuhata meidän sängyllä ja samalla kamera lauloi. Tällainen on siis Anton nyt vuoden ja kahdeksan kuukauden iässä hienoine allergiatestitatuoitineen:


Perustietoja:
- Eilen Antonista otettiinkin sopivasti viralliset mitat. Pituus oli 78,8cm ja paino 9430g.
- Käyttää vaatekokoja 80-86. 
- Vanha tuttu Liberon 4 vaippakoko käytössä.
- Suussa ainakin se 14 hammasta. En ole nyt vähään aikaan vilkuillut, onko sinne puhjennut lisää. 


Nukkumisesta:
Yöunille Anton käy useimmiten klo 22 ja herää kasin paikkeilla. On nukkunut omassa sängyssään, mutta myös välillä meidän vieressä, mikäli vanhemmat ovat kaivanneet kunnon yöunia. Anton alkuun aina valittaa, kun pitää mennä omaan sänkyyn mutta melko nopeasti rauhoittuu. Herää siellä kuitenkin muutaman kerran, kun meidän vieressä taas ei herää. 

Päiväunille käyminen on hankalaa, mikäli ihan kotona vaan ollaan. Anton ei oikein millään suostu rauhoittumaan sänkyyn, vaan haluaa touhuta kaikkea. Sitten kuitenkin itse lopulta nukahtaa tai menee nukkumaan, kun kokee olevansa riittävän väsynyt. Tuolloin kylläkin päiväunet venyy aina sinne klo 16 tienoille, mikä ei ole minusta kovin mukava juttu. Olenkin sitten yrittänyt ajoittaa kaupassakäyntiä klo 12-13 tuntumille, koska Anton selvästi nukahtaa helposti vaunuihin siellä ruokakaupassa. Kai tuo johtuu sitten siitä, että hänen on pakko olla paikallaan ja uni tulee. Päiväunia Anton nukkuu 1-3h, tosin sellainen 1,5h taitaa olla yleisin aika.


Syömisestä:
Anton on ollut aina suht nirso ns. aikuisten ruuan suhteen eikä tilanne ole erityisemmin muuttunut. Uusia makuja on siis vaikea saada hänen ruokavalioon. Aamuisin menee nykyään leipää puuron sijasta ja leivän kera saa kaurajuomaa. Lounaan syöminen tuottaa eniten päänvaivaa, Anton ei vaan ole nälkäinen keskipäivällä. En ole nyt hänelle erityisemmin välipalojakaan antanut kerta pääruokien syöminen tuottaa hankaluutta. Yhden aterian saan hänet syömään sitten klo 16-17 tienoilla ja tuntuukin, että siinä tulee hirmu pitkä tauko, kun jonain päivinä hän ei ole suostunut syömään tuolla välillä mitään aamiaisen jälkeen.

Leipää Anton syö mielellään ja saa sitä myös useimmiten sitten iltapalaksi. Puuroista on siis nyt ollut taas vähän taukoa. Hedelmät ja kasvikset menee vain jos ne on jotenkin piilotettu siihen ruuan joukkoon. Yksinään ne on ilmeisesti liian vieraita makuja tai koostumukseltaan epämiellyttäviä. 

Italianpata on edelleen Antonin suosikki ja sitä hänet saa helpoimmiten syömään, mutta en viitsi olla tekemässä koko aikaa samaa ruokaa. Anton saa siis kotiruokaa, mutta myös 1-3-vuotiaiden purkkiruokia mikäli kotiruoka ei tunnu maistuvan tai ei ole hänelle soveltuvaa sen maidon takia. 

Kaurajuomaa Anton pyytää useasti päivässä. Olen miettinyt, liekkö se täyttää hänen vatsaansa liikaa mutta sitten taas hänen kalsiumin määrästä on myös huolehdittava.


Luonteesta:
Täytyy kyllä sanoa, että Anton on luonteeltaan aivan ihana tapaus. Välillä sitä oikein ihmettelee, mitenkä hän on sellainen: johtuuko se kasvatuksesta, geeneistä vai mistä. Mutta toisaalta enpä ihmettele, jos jokainen vanhempi pitää lapsensa luonnetta ihanana. Anton on lämminhenkinen, huomaavainen ja "helppo". Hän kuuntelee melko hyvin ohjeita ja pyyntöjä ja pysyy monissa tilanteissa rauhallisena. Vähän odottelenkin, milloin se uhmaikä sitten tänne rantautuu...


Taidoista:
Liikkumista on jotenkin jo turhan oloista kommentoida, koska se on ollut jo niin pitkään sen verran kehittynyttä. En muista tarkaksi, juoksiko Anton kaksi kuukautta sitten mutta nyt hän ainakin juoksee. 

Puhuminen kehittyy koko ajan kovaa vauhtia. Alkaa olemaan jo liian työlästä listata niitä sanoja, mitä Anton käyttää. Muutenkin Anton paljon toistaa kuulemaansa, vaikka ei jokaisessa tapauksessa sitä itse muuten sitten käytäkään. Nyt Antonilla on sellainen "on"-vaihe: "ankka on", "taulu on", "auto on". Hän usein myös osoittaa minua, isäänsä ja itseään vuorotellen ja lausuu jokaisen kohdalla sen henkilön nimen tyyliin: "Hanna on". 

Kaiken kaikkiaan taitojensa osalta Anton tuntuu lapselta: hän on varsin omatoiminen ja voimme kommunikoida puheen kautta toisillemme.


Suosikit ja inhokit:
Anton kyllä todella mielellään katsoo piirrettyjä. Se onkin meillä pitkälti ainoa sellainen asia, josta Anton välillä pahoittaa mielensä, kun ei saa tahtoaan läpi. Hän kun välillä kantaa meille television kaukosäädintä sanoen "mimi ja kuku", joka Antonille on synonyymi piirretyille. Ei hän suinkaan enää katso pelkästään Mimiä ja Kukua. Tällä hetkellä hänen suosikkiohjelma on Pocoyo.

Suosikkileluina on kaikki autot ja muutenkin autot kiinnostaa hirmuisen paljon. Hauska kyllä, kun ulos lähdetään niin Anton joskus lähtee pukemista karkuun ja kun hänelle sanotaan "lähdetään katsomaan autoja", niin johan on hetkessä poika tullut makaamaan oman ulkopukunsa päälle. Sinänsä harmi, että Anton pääsee auton kyytiin ehkä joka toinen kuukausi keskimäärin.

Herkuista Antonin suosikki on varmaan sipsit, mutta niitä hän ei suinkaan saa kuin muutaman kerrallaan ja ehkä kerran tai kaksi kuukaudessa. Karkeista Anton ei ole kiinnostunut vielä millään tapaa, mutta jos hän pongaa jonkun syövän sipsejä, niin sitten on kyllä käsi ojossa. Muutenkin Anton taitaa enempi olla suolaisen kuin makean perään.

Suosikkeihin voisi varmaan listata minun hiukset, koska niitä Anton haluaa räpeltää joka kerta, jos maataan vierekkäin. Tämän syyn takia minun on myös vaikea ollut nukkua hänen kanssaan, koska herään öisin siihen kun hän puoliunessa tuo kätensä minun pään päälle ja näpertää hiuksiani. 

Musiikista Anton tykkää hurjan paljon, kuten varmasti useimmat lapsista. Anton tykkää tanssia ja laulaa. Isänsä kanssa hän myös soittaa välillä pianoa ja Antonilla on ollut oma nokkahuilu käytössä vajaa yksivuotiaasta. Kitaraa hän ei ole enää päässyt rämpyttämään, koska miehen kitara koki viimeiset päivänsä. 

Inhokkeja onkin huomattavasti vaikeampi listata. No kaippa hän vähän inhoaa sitä, kun pitää mennä omaan sänkyyn nukkumaan. Hän inhoaa myös sitä, jos ei pääse tekemään joitain asioita mitä minä teen. Esimerkiksi hän haluaisi tulla suihkuun aina minun kanssa ja hampaatkin on pestävä samaan aikaan. Miehen toimia hän ei samassa määrin halua toistaa.


Sellainen ihana tapaus on Anton nyt.

You Might Also Like

0 kommenttia