Matkaan ja takaisin

22.2.15

Kotona taas, tai oikeastaan eilisillasta saakka. Matka meni niin hyvin kuin se kai olosuhteisiin nähden voi mennä: useita tunteja kävelyä väsytti rutkasti ja nytkin parhaillaan lonkat on jotenkin jännästi kipeät.

Lähdin siis matkaan Onnibussilla ja kuten arvata saattoi, halpamatkabussi oli niin täyteen ahdattu kuin ikinä mahdollista. Bussin käytävät olivat suunnilleen 30-40cm leveät ja vessakoppero sellainen metri kertaa metri. Bussi oli miltei kokonaan täynnä ja viimeistään Lahdessa täyttyi loppuunsa. Minusta olikin aika erikoista, että eräällä naisella oli pokkaa kysyä minulta, voisinko siirtyä muualle istumaan, jotta hän pääsisi istumaan miehensä kanssa vierekkäin. Ei kyllä itselleni tulisi mieleen pyytää raskaana olevaa naista siirtymään, mutta kukin näköjään tavallaan. Minä sitten siirryin, koska vähän hölmönä en osannut kieltäytyä ja päädyin istumaan käytäväpaikalle, missä en saanut jalkoja lainkaan ylettymään maahan... En viitsi edes kertoa, miten ällöttävä kokemus vessassa käynti oli. Julkiset vessat, yök.

Onneksi matkapahoinvoinnilta säilyin, kun kuuntelin musiikkia ja yritin keskittyä kaikkeen muuhun kuin siihen itse matkaamiseen. Loppujen lopuksi 3,5h taittui suht nopeasti ja olin Helsingissä.

Pörräiltiin muutaman tunnin Helsingissä, kunnes totesin, että varmaan sama lähteä Espooseen päin koska en oikein osannut keskittyä mihinkään. Matkatavaratkin painoivat, vaikka olin ottanut niin vähän matkaan kuin mahdollista. Espooseen siirryttiin junalla ja totesin, miten sata kertaa mukavampaa junalla onkaan kulkea kuin bussilla.

Espoossa käytiin vielä Sellon ostoskeskuksessa ennen siirtymistä ystävälleni. Hiukan huvittavasti päädyinkin ostamaan suurimmat osat tuliaisista Espoon Sellon Prismasta. Miehelle toin juoksuhanskat ja alusvaatekerraston - kaikki sellaisia, mitä hän oli joka tapauksessa kaipaillut joten samapa tuo oli yhdistää ne tuliaisiksi. Antonille löytyi Duploja alennuksista ja valikoinkin sellaisen Supermiespaketin, missä tuli yksi autokin kun Anton on nyt niin niistä kiinnostunut. Itselleni ostin Beyoncen hajuveden Heat Rush -nimisen, koska Kuopiossa äidilläni oli jostain syystä sitä esillä ja se tuoksui todella miellyttävältä. Eikä ole hajuvedeksi mitenkään kallis. Muuta en itselleni sitten matkalla ostanutkaan.

Lopulta kun ystävälle päästiin, niin oli loppuilta ihan ihme tuntemuksia haaroissa. Vähän jo huolestuin, että vedinkö nyt överit sen liikkumisen kanssa. Kaippa ne sitten olivat jonkinlaisia liitoskipuja, vaikkakaan en muista täysin sellaisia ikinä kokeneeni. Olo kyllä parani yöunilla.

Seuraavana päivänä heräsin taas tapani mukaisesti jo seitsemältä ja ystävältä jatkettiinkin taas Helsinkiin jo vähän ysin jälkeen. Helsingissä pyörittiin pitkin ja poikin, tällä kertaa olin suosiolla vienyt tavarani juna-aseman säilytyslokeroon. Mutta silti mieli teki usein päästä istumaan ja herrajestas kun Helsingissä on huonosti istumapaikkoja! Ihan käsittämätöntä, miten ostoskeskuksissakin saa oikein metsästää, että ylipäänsä löytää penkin penkkiä. Varmaan hyvä strategia kyllä, jos sillä halutaan ajaa ihmisiä kahviloihin ja vastaaviin. Mutta melkoisen törkeää kuitenkin. Toinen mikä minua ihmetytti, oli maksulliset ja koodilliset vessat ostoskeskuksissakin. 

Ostin vielä Helsingin Zarasta Antonille muutaman vaatteen. Zaralla on tosi kivoja lasten vaatteita, mutta en ole niistä täällä erityisemmin höpissyt, koska niiden hankinta onnistuu tosiaan ainoastaan käymällä tuolla Helsingin liikkeessä. Anton sai joululahjaksi muutaman Zaran vaatteen kylläkin tältä ystävältäni. Nyt oli kuitenkin kiva päästä ihan itsekin hypistelemään Zaran lastenpuolta. Poikien puoli oli kylläkin suht niukka, ainakin siinä Antonin kokoluokassa. Onnistuin kuitenkin löytämään kaksi mieleistä vaatekappaletta sopivaan hintaan:



Hiukan poiketen nyt on Antonistakin kuvat ne päällä:



Jos tuohon yhdistäisi vielä sinisen t-paidan, niin kokonaisuus olisi myös kiva takki auki. Nuo ovat siis kokoa 80, toivottavasti menisivät vielä myöhemminkin keväällä.

Onnibussi olisi lähtenyt takaisin Jyväskylään klo 18, mutta olin jo klo 15 totaalisen väsynyt eikä kiertely oikein enää jaksanut kiinnostaa. Lisäksi tuntui hirmu ongelmalliselta löytää paikkaa, missä voisi istua ja siellä olisi lähistöllä myös wc. Katsoinkin sitten junan hintoja ja pienen kiemurtelun jälkeen päädyin ostamaan pendolino-lipun opiskelijahintaan. Onnibussilippuni ei ollut maksanut kuin vain vitosen, niin sen menettäminen ei hirmuisesti harmittanut. Junalipun maksaminen kirpaisi kyllä, mutta siinä mielentilassa halusin ennen kaikkea päästä jo kotiin ja erityisesti jollain mukavammalla välineellä kuin bussilla. Junaan kun pääsin istumaan, niin poskia pitkin valuikin kyyneleet ja totesin taas sen, minkä aikaisemminkin: jos olen todella väsynyt ja vienyt itseni äärirajoille, niin se purkautuu itkuna. Kai se oli sitten jonkinlainen helpotus, kun ajatteli, että nyt voi vaan istua ja olla seuraavat kolme tuntia. Niin ja kun tiesi, että kotiin päästyä pääsisi halaamaan omia rakkaita.

Miten sitten se ero meni Antonista ja Antonin ero minusta? Sinänsä ihan hyvin. Toki minua itketti lähteä, vaikka samassa oli kiva lähteä. Minua myös itketti, jos katsoin jotain Antonin kuvia tai ajattelin häntä enemmän. Laitan kylläkin osittain tuon herkistymisen raskauden piikkiin. Miehellä ja Antonilla oli mennyt varsin hyvin, vähän oli kyllä Anton tuntunut etsivän minua täältä asunnosta. Illalla puhuttiin videopuhelulla ja Anton pussaili tabletin ruutua, ihana <3 Kotiin kun pääsin, niin Antonin ilme oli hauska. Sellainen positiivisen yllättynyt. Sitten hän purkikin melkein heti minun kassini ja löysi sieltä legopakettinsa, mikä täytyikin heti rakentaa.

Sellainen matka oli se. Ehkä joskus, parin vuoden päästä, sitten taas uudelleen.

You Might Also Like

2 kommenttia

  1. Ai sä olit täällä päin! Mä taas olin täältä pois, koska mul oli talviloma. Tultiin perjantaina Budapestista :) Siel oli ihan kevät. Tänään tulin Kuopiosta, huomenna kutsuu työmaa.

    Kauniit kuvat nuo uusimmat, hyvin tuo näköjään onnistuu ilman kuvaajaakin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kävin siellä pikaisen reissun tekemässä :) Mietin kyllä, ilmoittelenko muille hesalaisille mutta aika tuntui niin vähältä että enpä tiedä, missä välissä sitä olisi nähnyt... Ja etpä tuota olisi ollutkaan paikalla :D Sullakin taisi olla hiihtoloma tosiaan :)

      Heh, kiitos :)

      Poista