Hip hip hurraa!

16.2.15

Tänään se sitten tapahtui. Graduni on valmis ja kirjoitinpa samaan syssyyn vielä viimeisen puuttuvan esseesuorituksenkin. Tosin gradu on käytettävä läpi vielä erään plagiaattitunnistusohjelman ennen kuin sen saa virallisesti luovuttaa arvosteltavaksi. Mutta tuskinpa tuossa ongelmia esiintyy, joten jos kaikki suoritukset menevät läpi niin minä olen nyt viimeiset opintoni yliopistossa suorittanut. Ihan täysin lomalle en voi vielä heittäytyä, koska tosiaan byrokraattisia hommia on vielä hoidettavana. Ensinnäkin joidenkin kaavakkeiden täyttö, mikä vaaditaan gradun luovutukseen ja toisekseen opintokokonaisuuksien koonti. Sitten kun gradu on arvosteltu, niin paperityöt jatkuu niiden papereiden täytöllä, millä haetaan lopullinen maisteritutkinto.

Mutta siis, jos kaikki nyt hyvin päättyy, niin kirjaa tai kirjoja ei tarvitse enää aukaista eikä sanaakaan kirjoittaa varsinaisten opintosuoritusten takia. Melko hurjaltahan tuo tuntuu ja nyt jo meinaa iskeä sellainen "no mitäs nyt"-olo. Todellisuudessahan elämäni jatkuu kuitenkin pitkälti samoissa merkeissä eli Antonin hoidossa ja valmistautumisessa toisen lapsen syntymään. Enää ei kuitenkaan kauheasti tarvitse uhrata aikaa ja ajatuksia opinnoille - mitä nyt varmasti jännitän kyllä, miten nuo arvostelut menee. Mitään hurjan korkeita arvosanoja en sinänsä odota, koska fakta nyt vaan oli, että gradu oli saatava aikaiseksi tiettyyn määräaikaan mennessä eikä motivaatio näin useamman vuoden jälkeen ole enää hurjan korkealla. Lisäksi sekin tieto, että gradun arvosanalla ei loppupeleissä tee paljon mitään (ellei aio jatkaa akateemisessa maailmassa) ei ainakaan motivaatiota lisännyt. 

Mutta nyt muutama hip hip hurraa tähän väliin on paikallaan.

You Might Also Like

6 kommenttia

  1. OI IHANAA! VALTAVAN PALJON ONNEA! Nautiskele saavutuksestasi ja fiiliksistä. Nyt olisi kyllä tuleva kahden pienen mamma jotain extrahemmottelua\juhlistamista ansainnut. 😊

    T. Anu (akademiska mamma), Daniel 1 v 3 kk ja ihme masussa 10+5 😉

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Hemmottelin itseäni siivoamalla keittiön ja laittamalla ruokaa :D Oli sekin ihan mukavaa, kun kävi mielessä, että nyt vastaisuudessa on vähemmän velvollisuuksia ja sinänsä kodin ja lasten hoitaminen onkin niitä ainoita pakollisia tehtäviä toistaiseksi. Riittäähän niissäkin hommaa, mutta opintojen poistuminen velvotteista rentouttaa kyllä rutkasti :)

      Ihana nimi tuo Daniel ja onnea toiseen raskauteen!

      Poista
  2. Onnea hienosta suorituksesta! Oot kyllä tosi hyvin jaksanut opiskella ja hoitaa Antonia samalla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos! Kyllä miehen kotona olo on auttanut paljon, muuten ei millään olisi voinut nyt viimeaikoina irrota Antonin hoidosta useammaksi tunniksi :)

      Poista