Oh hoh.

21.7.14

Anton...

kompuroi kontatessaan ja kaatuu mahalleen - "oh hoh".
Tiputtaa tavaroita sohvalta lattialle - "oh hoh".
Rikkoo palikkatornin - "oh hoh".
Kumauttaa päänsä johonkin, hieroo kädellään sitä kohtaa - "oh hoh".
Sormet jää laatikon väliin kevyesti - "oh hoh".
Könyää äidin päällä - "oh hoh".

Paljon kuuluu täällä asunnossa tuota "oh hoh". Sitä tuli itse sanottua Antonille juurikin, jos kävi joku pieni haaveri. Se on jotenkin sopivan neutraali tapa ilmaista, että nyt sattui mutta ei mitään suurempaa hätää. Tuon avulla on mielestäni myös vältetty sitä, että Anton itkisi säikähdyksestä vaan enemmänkin tuntuu tajuavan, että sellasta sattuu. Toki jos isompi haaveri käy, niin sitten Anton itkee ja rauhoitellaan häntä sylissä. Niin ja välillä hän yhdistää myös tuon "oh hoh" mukamas vahinkoihin, kuten tavaroiden tiputteluun. On myös tapauksia, kun hän sanoo tuota ihan muuten vaan, koska se helposti yhdistyy sanontaan "hoh hoh", mitä minulla on välillä tapana myös hokea. 

You Might Also Like

0 kommenttia