Peilikuva

2.6.14

Tässä samalla, kun syön sopivasti jäätelöä, niin voisin kertoa hiukan laihdutustavoitteistani. Raskauden aikana en saanut mitenkään hirmuisesti kiloja, johonkin päälle 12 kiloon se taisi jäädä. Mutta kilot eivät ole kovin hyvin lähteneet pois, 4-5 kiloa on jo useamman kuukauden heilunut vaa'assa enemmän kuin ennen raskautta. Määrällisesti 4-5 kiloa ei ehkä ole paljon, mutta kyllä se prosentuaalisesti on kuitenkin suht runsaasti ihmisellä, joka on aina painanut sen alle 50 kiloa. Peilikuva on ahdistanut jo varsin pitkään, mutta toisaalta en ole uskaltanut enkä oikein vieläkään uskalla tehdä mitään radikaaleja muutoksia, koska imetän. Toisaalta en myöskään halua päätyä tekemään mitään radikaalia elämäntaparemonttia, koska noissa on tunnetusti se vaara, että palaa vanhoille huonoille tavoilleen ja muutenkin keho ei välttämättä pysy mukana liian nopeissa muutoksissa.

Tässä minä olen tänään:



Vatsa on suurin ongelmakohtani ja hyvin usein häpeilenkin sitä. Mutta samassa myös inhoan itseäni siitä, jos otan paineita siitä, miltä kuuluisi näyttää. Vatsalihakseni ovat myöskin sektion jäljiltä totaalisessa rupukunnossa ja ei ne mitkään kovat olleet ennen raskauttakaan. Helposti vatsa pääsee siis työntymään ulos, koska lihakset eivät pidä sitä kuosissa. Niin ja toki sitä rasvaakin on siihen vatsalle kertynyt.

Paino heiluu nykyisin 53-54 kilon seudulla ja painoindeksi on 24,3. Tuo asettuu vielä normaalin painon puolelle, mutta ei ole kovin kaukana kuitenkaan lievästi lihavuudesta. Kun voisin painaa jopa 41 kiloa ja silti olla vielä normaalin painon sisällä. Tuollaiseen kilomäärään en kuitenkaan suinkaan tähtää vaan näin alustavasti haluaisin takaisin sinne 49 kiloon, minkä painoin ennen raskautta.

Kuinka tuohon sitten tähtään?

Näin alustavasti olen kaavaillut, että kokeilen ensimmäiseksi ihan vaan sitä, että vähennän herkkuja ja lisään liikuntaa. Mihinkään herkkulakkoon en ryhdy, koska noh, se olisi vain turhaa kiduttamista. Edelleen siis kyllä otan vaikka nyt sitä jäätelöä, jos haluan mutta vähemmän. Tarkoitus olisi liikkua joka päivä noin tunti sillä tavalla, että se on todellakin sellaista "ryhdyn asiakseni liikkumaan". Useimmiten olen joko käynyt kävelemässä päälle 5km tai sitten pyöräilemässä päälle 10km. 

Jos sitten näyttää siltä, että nämä ei tuota minkäänlaisia tuloksia, niin silloin remontoin ruokavaliotani suuremmin. Mutta lähtökohtaisesti en haluaisi tehdä sellaisia ratkaisuja, joista voi olla vaikea pitää kiinni. Eikä pääsyy tässä ole ainoastaan se, että haluaisin näyttää paremmalta -vaikka se toki olisikin toiveissa. Kyllä tuo keskivartalolihavuus on sen verran yleistä ja sukurasitteena tuleva diabetes mielessä, että en saisi päästää itseäni sellaiseen kuntoon, että siitä tulee oikeasti muutakin haittaa kuin vain ärsytystä omasta peilikuvasta.

Niin ja kyllä toki niitä ruokailutapoja hiukan pyrin muuttamaan. Lähinnä kuitenkin siihen tapaan, että söisin enemmän itse täysin valmistettua enkä einesruokia. Välillä tuntuu vaan olevan hirmu vaikea keksiä terveellistä ja oikeasti maittavaa ruokaa. Jos teillä on antaa jotain vinkkejä tästä, niin laittakaa ihmeessä kommenttia. 

Nyt kutsuukin taas Anton.

You Might Also Like

0 kommenttia