Unta odotellessa

13.5.14

Nyt on tullut mentyä jokunen vajaa kaksi viikkoa sellaisilla yöunilla, että herää noin kahden tunnin välein. Alkuyöstä välillä tiheämminkin, mutta aamuyöstä on taas saanut välillä nukkua ruhtinaalliset neljä tuntia. Minulla on kaksi teoriaa, miksi Anton heräilee:
1. Ylähammas oli puhkeamassa ja onkin pari päivää sitten puhjennut. Yöunien pitäisi siis alkaa varmaan helpottumaan, jos tuosta hampaasta oli kyse?
2. Anton on tottunut liikaa yötisseilyyn ja siihen, että tissin kanssa nukutaan. Anttuhan on pienestä pitäen nukahtanut aina tissille ja edelleen menee yöunille tissin kautta. Voisiko olla, että hän herää öisin siihen, kun tissi ei olekaan lähellä? Aina alkuun yritän nukuttaa hänet hyssyttämällä ja silittämällä, mutta jos se ei viiteen minuuttiin toimi, niin lykkään sen tissin suuhun, koska haluan itsekin nukkumaan. Ja mistäs minä tiedän, onko sillä pojalla oikeasti nälkä?

Hankala homma tuo yöimetys nimittäin. Ei minua sinällään yöimettäminen haittaa, jos sitä tartteisi tehdä sen about kerran yössä mutta sitten kun tulee imetettyä 3-5 kertaa yöllä, niin se on jo liikaa. Jos siis on niin, että Anton jotenkin tottumuksesta herää vaatimaan sitä, niin sitten häntä pitäisi varmaan koulia siihen, että yötissiä ei tule ja hän toivon mukaan oppisi nukkumaan yönsä putkeen. Mutta kun tuotakaan ei viitsi lähteä kokeilemaan, kun ei koe riittävän varmaksi sitä, mistä on kyse.

Juuri eilen sanoin miehelle: "Ajattele, vielä joskus me saadaan nukkua yömme rauhassa ja putkeen." Ja sitten tulikin mieleen, että niin no mites sen toisen lapsen hankinta. Puuh, sitä kun ajattelee niin ei kyllä hetkeen tee mieli saada uutta vauvaa tähän taloon. Ei se yöherääminen sinällään ole hirmuisen rankkaa, kun kaikkeen kuitenkin tottuu. Mutta sitten varmaan, kun saa oikeasti nukkua yönsä, niin saattaa havahtua siihen, miten paljon parempaa se on. 

You Might Also Like

0 kommenttia