Päiväni murmelina

5.5.14

Minähän olen nykyään vähän niin kuin muutkin kotiäidit tai äitiyslomalaiset eli päivät kaksin tuon lapsen kanssa. Mies viettää päiviään kirjastolla, jotta saisi tehokkaammin opiskeltua. Tämähän sitten taas tarkoittaa sitä, että minun gradun teosta ei tule oikein mitään. Näinä päiväuniaikoina pystyisin ehkä gradua työstämään, mutta tunnissa ei kovin pitkälle ehdi ja sitten joutuu aina "alustamaan" aivot joka kerta uudelleen sen työn pariin. No nyt on kuitenkin mentävä tällä tavalla, koska miehellä on enemmän opintoja jäljellä ja vähemmän aikaa. Hänen kun pitäisi viimeistään ajallisesti valmistua ensi kevään loppuun ja minun ensi vuoden loppuun. 

Miksi en sitten opiskelisi iltaisin, kun mies on tullut kotiin? Niin, enpä tiedä kuinka kauan sitä jaksaisi sellaista elämää, että ei oikein ole yhtään aikaa pelkästään itselleen. Nytkin, kun Anton on tosiaan päiväunilla niin sain tilaisuuden kirjoitella blogiin. Se on rentouttavaa omaa tekemistä toisin kuin gradun teko tai jokahetkinen Antonin hoitaminen. Iltaisin opiskelusta ei muutenkaan tulisi varmaan oikein mitään, koska Anton on iltaisin vielä kaksi kertaa enemmän kiinni minussa. Käsittämätöntä välillä, miten se koko ajan haluaa olla minussa kiinni. Niin ja kun yritän tosiaan kuntoillakin, niin se jää iltahommiksi. Mitä nyt päivällä käyn myös Antonin kanssa vaunulenkeillä/asioilla. Sain muuten eilen tehtyä viisi vatsaa ja olin niin ylpeä itsestäni. Kuulostaa ehkä tosi vähälle, mutta vielä joku aika sitten en meinannut saada yhtäkään. En tiedä, vaikuttiko sektio kuinka, mutta minulla on ainakin ollut sen jälkeen vatsalihakset todella heikossa kunnossa. Tavallaan on voimaa, mutta siinä on tietty piste, mihin ikään kuin voimakontrolli katoaa. 

Mihinkähän tuo aika tosiaan katoaa? Katsotaanpas, meidän päivä näyttää nykyisellään usein tältä:

9.30 Herätys. Vaipanvaihto, Anton olohuoneeseen, leikin hänen kanssaan ja selaan muutamat nettisivut.
10.00 Teen itselleni aamupalaa ja miehelle myös, mikäli teen jotain isompaa.
10.45 Annan Antonille aamupuuron. (En anna aikaisemmin, koska yleensä hän jättää sen sitten syömättä.)
11.00 Leikkimistä Antonin kanssa, jos hän viihtyy yksin niin saatan tehdä kotitöitä. Mies lähtee.
11.45 Joko  1. Tissille ja Anton päiväunille. Voin joko opiskella tai tehdä jotain sellaista, mitä haluaisin tehdä rauhassa.
2. Mikäli hän ei nukahda niin sitten lähdetään lenkille ja hän nukkuu vaunuissa. Käyn tarvittaessa samalla ruokakaupassa.
13.00-14.00 Joko 1. Anton herää ja lähdemme sitten ulos ja asioille. 2. Ollaan tultu lenkiltä ja Anton joko nukkuu vielä hetken kotona sisällä tai on herännyt matkalla.
14.00 Molempien lounasaika. Olen saattanut itse syödä ennen Antonin päiväunilta heräämistä, mikäli hän on nukkunut yli tunnin päikkärit.
14.30 Antonin kanssa touhuilua. Hän viihtyy jotakuinkin yksin, mikäli kuitenkin olen samassa tilassa. On kuitenkin vaikeahkoa yrittää tehdä itse mitään keskittymistä vaativaa, kun toinen meluaa taustalla ja on kuitenkin seurattava hänen tekemisiään.
16.00 Anton tissille ja toisille päiväunille. Laitan yleensä pyykit kuivumaan, kun aikaisemmin aamulla olin laittanut koneen päälle. Ruuanlaittoa.
17.00 Vanhempien pääruoka. Mies on tullut kotiin. Anton herää.
17.30 Antonille ruoka.
18.00-20.00 Sitä omaa aikaa, mikä menee useimmiten liikkuessa tai käyn kaupungilla tms.
20.00 Antonille tissiä. Tähän aikaan hän aloittaa myös sen astetta kovemman "äiti, haluan olla sinun lähellä"-moodin. En sitten raaski olla yksin, kun Anton vinkuu lähelle.
20.30 Anton saa vielä jotain välipalaa, mikäli vaikuttaa sellaista haluavan.
21.30 Suihkuhommat. Useimmiten Anton käy minun kanssa pesulla.
22.00 Minä syön iltapalan, mies voitelee Antun ja laittaa hänelle yöpuvun ja antaa iltapuuron.
22.30 Anton saa vielä hetken touhuta lattialla.
23.00 Mennään makuuhuoneeseen, Anton tissille ja hän nukahtaa.
23.00-24.00 Katson telkkua/selaan kännykkää, Anton herää vielä kerran, saa uudelleen tissiä ja nukahtaa. Rupean itse nukkumaan myös.

Siinä se päivä sitten menikin. Yöllä heräillään vähän miten sattuu. Välillä Antonilla on niitä kausia, kun hän nukkuu aamuun asti ja nyt taas on sellainen pahin kausi, kun herätään 1-3 tunnin välein. Kolme viimeistä yötä on ollut sellaista ja haaveilenkin kokonaisista yöunista. Antonilla on selvästi ylähammas puhkeamassa, joten veikkaan siitä johtuvan nuo yölliset levottomuudet. 

Kyllähän sitä totta kai haluaa olla lapsensa kanssa ja on ihana nähdä, kuinka hän touhuaa jne. En häntä minnekään hoitoon haluaisi laittaakaan. Mutta kieltämättä aika pahasti nousee stressiä siitä, kun olisi muitakin velvotteita, mitä pitäisi suorittaa. Sitten kun minulla tavallaan on sitä aikaa miettiä ja murehtia samalla, kun Antonin liikkeitä seuraan mutta en voi kuitenkaan vetäytyä tietokoneen tai kirjan ääreen opintoja tekemään. Ainainen sama saarna. Noh, jotta ei jäisi pelkäksi tekstiksi tämä niin tässä vielä loppuun kuvia meidän arjesta:





You Might Also Like

6 kommenttia

  1. Just hain hennesin paketin kotiin ja testasin vaatteita aksulle niin paidat oli hyviä mut sit shortsit oli sellaset et vyötärö koko ajan puoles välis persusta vaikka on 80senttisiä :/ lindexin vaatteista oon tykänny paitsi yökkäreistä meillä on haalentunu värit tosi nopeesti ja nukkaantunu :/ name it:iltä aksulla on vissiin yks body ja se oli tosi ihana ja hyvä (kokoa 56) ja kaikki harsot meillä on sieltä. Kappahl: sta mulla on sama mielipide ja sen kerran kun oon koon löytänyt niin ne vaatteet oli käytössä tosi huonoja, ei jotenki venyny yhtää ja oli tosi vaikee pukee sillon sellaselle 56 kokoselle pirpanallle :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä ostin kanssa vähän aikaa sitten shortsit Antonille Hennesiltä, sellaiset trikoiset siis. En ole tosin vielä kokeillut, miten ne istuu mutta enteilen pahaa tuon sinun kertoman perusteella.

      (Tää kommentti tuli varmaan väärään postaukseen, mutta mitäpä väliä :D)

      Poista
    2. Taitava minä!!:D onneks kuitenkin johonkin ees tuli :D

      Poista
    3. Niin, viesti tuli perille kuitenkin :)

      Poista
  2. Hei! Hyvä postaus. Samanlaisia mietteitä itselläkin. Itsellä kohta 9 kk ikäinen poika. Tiedän niin tuon tunteen, että periaatteessa olisi aikaa tehdä kotitöitä tai ihan mitä vaan, kun kotona paljon on, mutta kun on vahdittava pojan liikkeitä joka ryömii ja saa itsensä hankaliin paikkoihinkin välillä, niin ei osaa ruveta tekemään jotain, kun se kumminkin keskeytyy :) itseasiassa ihmettelen miten ruoanlaitto onnistuu jos on yksin lapsen kanssa? Mitä Anton touhuaa sillä välin? :) Ja niin se on, lapsi on äärettömän tärkeä ja nautin kotona olosta, olen ennen ollut vanhusten hoitajana ja tämä lapsen hoito on tervetullut uusi ihana elämäntilanne pitkän työrupeaman jälkeen, MUTTA, äiti tarvitsee omaa aikaakin välillä :) sulla on tosi kiva, elämänmakuinen ja rehellinen blogi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Ruuanlaitto on toistaiseksi onnistunut hyvin, ehkä kiitos sen että Anton seuraa vielä minua kaikkialle eikä minun sinänsä tarvitse hirmuisesti seurailla häntä. Usein Anton puuhailee jotain keittiön lattialla samalla ja harjoittelee kaappien ovien aukaisemista :) Välillä on myös ihanaa, jos onnistuu tekemään ruuan niin, että Anton on nukkumassa ja itse saa syödä kaikessa rauhassa ja katsoa vaikka telkkua samalla.

      Kiitos, tuollaista blogia pyrinkin kirjoittamaan: itseni ja elämäni näköistä :)

      Poista