Kulissien takaa

28.5.14

Ajattelin hiukan raottaa, miltä näyttää ne Antonin kuukausipostauskuvat, mitkä ei blogiini ole päätynyt ja mitkä on niitä yleisiä syitä, jotka tuottaa ongelmaa valokuvaamisessa(ni).


Kameranauhaa/lenkkiä tulee kuvaan mukaan...


Silmät puolitangossa.


Vähän liikaakin tilannekuva, *ätsiy*.


Ögllög. Ilmeellä.


Nyt riittää kuvaaminen tai hermostun! (Tätä tosin harvoin tapahtuu, koska pyrin kuvaamaan pitkälti niin, että Antonilla on jotain mielekästä tekemistä samalla.)


Heiluu, heiluu!


Koska Anton tosiaan saa muuta tarkasteltavaa valokuvatessani, niin se on aina vähän oma taitolajinsa saada hänen kasvot oikeasti kameraan päin. Näitä tulee paljon, missä Anton katsoo alas.


Toinen taitolaji on siinä, kun yrität ottaa valokuvan niin, että Anton ei kiinnostuisi vuorostaan kamerasta.




Ja nyt on alkanut myös tulemaan näitä, kun Anton osaa jo touhuta ja tuhota lavasteita. Siinä pitää muistaa olla vaan kärsivällinen ja kuvata enemmän juurikin lapsen ehdoilla kuin yrittää pakottaa häntä tiettyyn muottiin.

Yleensä valokuvaan Antonia vartista puoleen tuntiin. Useimmiten siinä ajassa tulee 20-50 valokuvaa, mistä sitten pyrin valikoimaan monipuolisesti parhaat päältä tänne blogiin ja teetettäviksi. Hiukan saatan kuvakäsitellä, mutta Antonin kuvien kanssa teen sitä suhteellisen vähän. Enimmäkseen kuvakäsittelyt liittyy rajaukseen tai valotuksiin. Olenkin aika paljon miettinyt, mitä se valokuvaaminen nykypäivänä oikein on, kun kuvakäsittely on niin suuressa roolissa... Siis kun tuntuu, että valokuvat voivat helposti olla valhetta käsittelyn jälkeen. Mutta en nyt mene siihen teemaan tässä sen enempää.

Yritän nyt uuden kameran myötä elvytellä muutenkin uudelleen tätä valokuvausharrastustani. En kuulu niihin valokuvaajiin, jotka kiinnittävät paljon huomiota teknillisiin juttuihin. Haluankin oikeastaan kuvata aika yksinkertaisilla metodeilla, vaikkakin toki pyrin opettelemaan myös niitä teknisiä juttuja, jotta osaisin kuvata monipuolisemmin. Saattaa siis olla, että näitä minun räpsykuvia tulee näkymään blogissakin. Pyrin samassa yhdistämään valokuvaamiseen lenkkeilyn/pyöräilyn, niin tulee kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Ellei jopa kolmekin, jos samalla matkalla pyrkii vaikka laittamaan Antonin päiväunille.

You Might Also Like

0 kommenttia