Kenkiä ja aurinkoa

22.4.14

Se on jännä, kuinka tulee ihan lomafiilis kun on näin hyvät säät. Eilen käytiin ihan jäätelöllä, tai no minä söin puolikkaan jäätelön ja mies siitä loput. Muutenkin eilen ulkoiltiin, käytiin mm. kiikkumassa. Hengailtiin myös parvekkeella, jossa on kyllä todellakin ihan kesätunnelmat. Vähän epäilen, että kesällä parvekkeella on kyllä liian kuuma, että siellä viihtyisi...


Tänäänkin sitten ulkoiltiin, tosin enemmänkin keskustan seudulla, koska piti etsiä miehelle uudet housut. Satuin huomaamaan pääsiäisenä, että miehen persuuksissa on reikä ja siis ihan sellainen kulumasta johtunut reikä. Mies on sellainen, että se ostaa yhdet housut ja käyttää ne loppuun, kunnes ostaa taas toiset. Nyt sitten oli aika hankkia toiset tilalle.

Minä etsin itselleni kangastennareita/kävelykenkiä. Yleensähän ne aina kuluu kesässä rikki, mutta en nyt kuitenkaan halua ostaa mitään kalliimpia siinä toivossa, josko ne kestäisi pidempään. Kokemusta kun on ainakin ballerinoissa, että yhtä nopeasti ne menee rikki oli sitten 10€ tai 40€ ballerinat. Kookengästä löytyi sitten tarjous, että kahdet kengät 30€ hintaan. Niinpä minulle sitten päätyikin kahdet parit kenkiä. Toiset voi mennä sitten vaikka ensi kesällä.

Anton sai myös kengät. Tai ehkä paremminkin tossut, koska niissä on vielä pehmeä pohja. Lähinnä vaunuiluun ja sitten, jos alkukesästä maassa on niin nuo saa kelvata. Antonin kengille tuli hintaa 5€, kun sain toiset 5€ pois tarjouskuitilla. Että nyt on sitten kenkäosasto kunnossa näin keväälle ja alkukesälle.



Ostin siis tuollaiset beiget(?) ja punaiset saman malliset. Ja Antun pikkukengät on siinä vieressä.

Anton on lähtenyt nyt konttaamaan ihan urakalla. Välillä hämmentää, kun Anton istuu esim. makuuhuoneessa ja sitten hetkeksi keskityn johonkin muuhun juttuun ja kohta huomaankin, että Anton menee jo toisessa huoneessa. Myös laatikot ollaan tajuttu ja välillä kauhunsekaisin tuntein katson, josko se paukauttaa laatikon sormilleen. En oikein tiedä, pitäisikö hänen antaa touhuta ja jos sattuu niin sitten sattuu ja hän ehkä oppisi. Tänäänkin kun estin häntä niin siitä seuras tätä:


Tosin eipä Anton osoita mieltään kuin jonkun viisi sekuntia noin huutamalla, nopeasti hän löytää jonkun muun jutun mihin keskittyä.


Anton konttailee melko paljon minun perässä. Välillä pysähtyy tai vaihtaa suuntaansa, mikäli silmiin osuu johtoja. Ne tuntuu nyt kiinnostavan paljon.

Yritän henkisesti valmistautua siihen ajatukseen, että pitäisi tosissaan ruveta tekemään sitä gradua. On vaan kieltämättä vaikea löytää aikaa sellaiselle tekemiselle, missä täytyy kunnolla keskittyä. Kesä ei sinänsä varmaan helpota asiaa, koska tekee lähinnä mieli olla vaan ulkona. Mistä tulikin mieleen, että pitäisi löytää myös aikaa säännölliselle liikunnalle. Voin kertoa, että tällä vartalolla en ole rannoille menossa missään bikineissä. Jos edes sopivia bikinejä löytyisi... Kertokaa mulle, millon rintojen pitäisi pienentyä raskauden jälkeen?! En minä enää niin tiheään imetä, mutta tuntuu että rinnat ei kyllä pienene minnekään.

Hoh. Niin paljon vaatimuksia itselleen ja niin vähän aikaa. 

You Might Also Like

0 kommenttia