Bye bye äitiysloma!

11.4.14


Havahduin eilen siihen tosiasiaan, että huomenna eli tänään on viimeinen virallinen äitiyslomapäivä. Millään erityisellä tavalla meidän elämä ei tästä muutu kuitenkaan, koska jatkan sillä hoitotuella. Mutta kyllä se vähän laittaa mietityttämään, jos pitäisi lapsi laittaa hoitoon jo tässä vaiheessa. Eihän toinen pääse liikkumaan edes kovin hyvin eteenpäin ja tuntuu, että ei joku vieras ymmärtäisi, mitä Anton yrittää viestittää. Tai no, Anton varmaan lähinnä vaan itkisi hoidossa eroahdistuksessa. Eli joo, ihan kiva että Anton on vielä kotona.

Muutenkin olen miettinyt sitä ajankohtaa, milloin olisi hyvä aika mennä hoitoon. (Hahah, "hoitoon"... rupespa naurattaa, kun ymmärsin tuon virkkeen toisin.) Vaikea mennä vielä sanomaan, mikä aika olisi paras, koska ei tiedä Antonin kehityksestä eikä meidän vanhempien tulevaisuudesta. Oma äitini on tainnut olla pisimmillään kotona siihen, kun lapsi on ollut 1,5-vuotias. Se voisi olla passeli tai sitten joku 2-vuotiaana hoitoon meneminen.

Palatakseni äitiyslomaan... Käytännössä tämä ei ollut minulle mitenkään erityisen tuntuinen juttu, koska olin kuitenkin aikaisemmin ollut, ja olen edelleen, opiskelija niin minulla on ollut mahdollisuudet lähestulkoon mennä ja tulla miten haluan. Luentoja on opintojen loppuvuosina hyvin harvakseltaan, ainakin minun pääaineessani, eli opinnot ollaan tehty kotoa käsin. Äitiysloma saattaa tuntua muina aikoina sitten erilaiselta, jos oikeasti jää töistä "lomalle". Niin ja myös, jos mies on töissä ja minä olen yksin vauvan kanssa.

Mutta kohta en voi sanoa olevani enää äitiyslomalainen. Mikäköhän minä sitten olen noin niinku käsitteellisessä mielessä?

Nyt sitä en jää pohtimaan sen kummemmin vaan siirryn tekemään aamupalaa ennen kuin Anton herää. Meillä onkin takana normaalia katkonaisempi yö.

You Might Also Like

0 kommenttia