Kuollut seksihuone

2.3.14

Seksi on pyörinyt paljon päässä tai tarkemminkin, seksistä kirjoittaminen on pyörinyt paljon päässä. Olen aina ollut hyvin avoin asioistani eikä ole kovin montaa sellaista juttua, josta en kehtaisi puhua ääneen. En ole kuitenkaan seksistä erityisemmin tänne kirjoittanut, koska arastelen hiukan sitä, jos joillekin tämä aihe on sellainen, että ei kiitos. Jos siellä ruudun toisella puolella on siis tuttuja tai ylipäänsä muita, jotka kokee seksiasiat liian intiimeiksi asioiksi niin lopettakaa lukeminen.

Jo raskauden alussa neuvolassa käsiteltiin paljon seksiä ja seksielämän muuttumista. Kyllähän se uusi tilanne meidät(kin) yllätti, mutta ei se koskaan ole varsinaisesti ollut ongelma. Raskauden ensimmäinen kolmas seksiä oli vielä aika normaalissa määrin, mutta tuolloin raskaus ei vielä näkynytkään niin ulospäin. Kun sitten maha alkoi kasvaa, niin seksi väheni koko ajan. Asiasta keskusteltiin, mutta kummallakaan ei erityisemmin ollut haluja. Minä koin kehoni vieraaksi ja hankalaksi mahani kanssa, mieheni taas omien sanojensa mukaan koki minut äidilliseksi ja arveli, että sen takia hänen tunnemaailmansa minua kohtaan oli enemmänkin huolehtivainen eikä no, kiimainen. Niinä kertoina, kun meillä sitten seksiä oli niin tunsin olevani jopa yliherkkä, siis fyysisesti. Eli täytyi hiukan hienosäätää sitä, mikä minusta tuntui hyvältä. Toinen muutos oli siinä, että meillä ei olla erityisemmin rakasteltu vaan pantu, hässitty, nussittu. Sen mahan kanssa oli lähestulkoon koomista yrittää harrastaa seksiä meidän tapaan. Eikä sitten edes yritetty kovin moneenkaan kertaan.

Välillä tuntui, että emme ole jotenkin normaaleja kun meillä on seksiä niin vähän. Oli tottunut sellaiseen ajattelumalliin, että terveessä parisuhteessa seksiä on ainakin se muutama kerta viikossa. Ongelma ei siis ollut niinkään siinä, että seksiä olisi kaivannut vaan siinä, että ajatteli että seksiä kuuluisi haluta. Puhuimme miehen kanssa, että kyllä se sitten palautuu, kun en ole enää raskaana... "sitten pannaan jokaisessa huoneessa monesti päivässä", vitsailimme. No melkoiseksi vitsiksi se jäikin, koska seksiä ei edelleenkään ole enemmissä määrin.

Alkuunhan minun täytyi palautua sektiosta. Miehellä kylläkin aktivoitui halut aluksi, kun en ollut enää raskaana mutta niiden täyttäminen oli mahdotonta, koska minulle jo sängystä ylösnouseminen oli pieni saavutus... Kun sitten haava parani, niin tuli kaikkia muita syitä. Meitä väsytti. Me halusimme rauhallisina aikoina sitä omaa aikaa. Jos pääsimme virittäytymään tunnelmaan, niin eikös käynyt klassiset ja Anton heräsi.

Joku on taiteillut jääkaappiimme sanamagneeteilla runon, jossa esiintyy sanapari: "kuollut seksihuone". Vitsailin miehelleni, että se viittaa meidän makuuhuoneeseemme. 

Toki voisimme toimia niin, että yksinkertaisesti sovimme vain harrastavamme seksiä mutta ei se oikein meillä niin suju. Seksi on parhainta spontaanisessa muodossa ja emme oikein halua harrastaa seksiä sen vuoksi, että sitä "kuuluisi" terveessä parisuhteessa harrastaa. Lisäksi luulen, että minun kehooni vaikuttaa vielä aika voimakkaastikin imettäminen. Se näkyy halujen puutteena ja limakalvoilla. Mieleen on jäänyt kerta, kun miehen kanssa seksiä harrastettiin ja seuraavat neljä päivää pimppaloora oli hiukan kipeä. Vaikka seksin aikana luistaa, niin näköjään se liukaste olisi tarpeen jos haluaa säästyä vaurioilta.

Pointti tässä kirjoittamisessa oli pitkälti siinä, että toki seksielämä voi muuttua raskauden ja lapsen myötä. Muuttuuhan niin moni muukin asia elämässä samaan aikaan. Mutta se ei välttämättä ole mikään kovin kummallinen juttu. Minulla on eräs tuttu, joka ihmetteli kovasti, kun kerroin minkä verran mieheni ja minun seksielämä on vähentynyt. Hän ei kuulema pystyisi kuvittelemaan, että harrastaisi seksiä oman miehensä kanssa niin vähän. Ymmärrän häntä, mutta samassa uskoisin, että hänen on vaan nykyisessä tilanteessaan vaikea kuvitella asioita toisin. Kuvittelisin, että aika monet mittaa parisuhteensa vointia sillä, minkä verran ja kuinka hyvää seksiä heillä on. Näin on varsinkin nuorissa parisuhteissa. Mutta kun parisuhteeseen tulee lapsi tai on ollut kumppaninsa kanssa vuosia, niin parisuhteen vointia alkaakin mittaamaan sillä, sanooko toinen jotain ihanuuksia, muistaako toinen tehdä kotitöitä, ottaako toinen aikaa toiselle... 

Meillä ei siis miehen kanssa ole kovin paljon seksiä, vaikkakin toki on suhteellista, mikä nyt on edes paljon. Toisille kerta viikkoon tai kuukauteen on paljon, toisille kerta viikkoon/kuukauteen on vähän. Määrää tärkeämpi asia on kuitenkin ihmisten tyytyväisyys. Kerta mieheni kanssa meillä ainakin toistaiseksi halut on yhtenäisiä, niin ongelmaa ei ole. Toki välillä kaipaan niitä aikoja, kun miehen kanssa saattoi olla esimerkiksi kunnon päiväpanot mutta jossain määrin asiat ovat muuttuneet. Me olemme muuttuneet. Aikaisemmin suhteemme oli vähän niin kuin pitsistringit: seksikkäät mutta myös hiukan epämukavat. Suhteemme oli siis huomattavasti kaoottisempi, mutta se näkyi myös vahvemmassa seksielämässä. Nykyään suhteemme on vähän niin kuin puuvilla-alushousut: mukavat mutta ei mitenkään kovin jännittävät tai seksikkäät.

Mutta ei minua oikeastaan yhtään haittaa. Puuvilla-alushousuissa on hyvä olla.

You Might Also Like

4 kommenttia

  1. mulla on menny ihan ohi että Anton synty sektiolla :o tai sit en vaan muista..

    mut kuitenkin hyvin tutun kuulosta juttua!! jotenki sitä sitten kun pääsee sänkyyn rauhottumaan niin ei hetkeen jaksa ketään kyhnöttämässä kun lapsi on tehnyt sitä jo koko päivän. Oma tila ja aika on kyllä taivaallista! meilläkään ei kuitenkaan ongelma tää muutos oo :D

    Sain hyvät naurut pariin otteeseen tätä lukiessa , hyvät sanavalinnat ja hyvin osaat kyllä kirjottaa!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mä aikoinaan synnytyskertomuksen tänne raapustelin ja on asiaa varmaan sivuttu useemmassa tekstissä... Mut tosiaan voihan se ohi mennä tai ei tule ajatelleeksi. Mut näin tiivistetysti: lapsivedet meni, yritettiin käynnistää, ei onnistuttu vuorokaudessa, lapsivesien menon takia ja epäsuhdanne epäilyjen vuoksi (arveltiin, että Anton ei mahdu laskeutumaan ja siten synnytys edistymään) päädyttiin sitten sektioon.

      Jep ja jotenkin nykyään se läheisyys tulee enempi pusujen, halien ja sanojen kautta kuin sitten seksin.

      Kiva kuulla, kiitos! :)

      Poista
  2. Meijän jääkaapissa lukee kans kuollut seksihuone!! :D :D Mutta joo, meillä meni sitte taas niin raskausaikana että alkuraskaudessa mua ei kiinnostanut yhtään, sen jälkeen sitte taas kiinosti oikeestaan loppuun saakka mut miestä ei kauheasti kiinnostanut mun mahani. :D Synnytyksen jälkeen alko pikkuhiljaa taas molempien halut heräämään, mutta ei meilläkään ihan pikkuvauva-aikana ollut sitä seksiä paljon yhtään... Jesse oli niin hankala tapaus, ja juuri kun luulimme että saimme hänet nukkumaan ja oltiin jo alottelemassa niin eiköhän hän herännyt. Vielä kun illalla nukkumaan mennessä nukahti aina vain ja ainoastaan mun viereen tissille.

    Nyt on taas sitte ollut ihan kiitettävästi aina seksiä, me ei olla oikeen mitenkään sovittu aikoja vaan illalla jos huvittaa niin Jessen nukkumaanmenon jälkeen tapahtuu sitte jotai jos tapahtuu. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aijaa, jopas on sattunut! :D Anton on kai aika helppo tapaus, mutta ei meillä silti ole voimia/kiinnostusta kovin usein seksiä kohtaan. Ja sen on kyllä oppinut hyväksymään, että enää ei mieti, onkohan meillä nyt kaikki hyvin kun asiat ei ole entiseen tapaan seksin saralla. :)

      Poista