Anton 8kk

27.3.14

Antonin syntymästä on huomenna kulunut kahdeksan kuukautta, mutta koska huominen menee pitkälti hautajaisissa ja viikonloppu muuttohommissa, niin kuukausipostaus tulee tässä ja nyt:


Perustietoja:
- Painaa arviolta 8,6kg ja on 68cm pitkä.
- Käyttää vaatekokoja 74-80, housuissa menee vielä 68.
- Käyttää Liberon vaippakokoa 4.
- Syö kiinteitä 4 kertaa päivässä, välillä saa myös välipalan. Näiden lisäksi saa myös rintamaitoa.
- On saanut kaksi alahammasta.


Nukkumisesta:
Nukahtaa 23-24 välillä, herää tunnin sisällä uudelleen, ottaa uudet hörpyt tissistä ja jatkaa unia. Useimmiten nukkuu aamuun asti heräämättä enää, jos herää niin korkeintaan kerran. On viime viikkoina herännyt miltei aina 9.30.

Tämä nukkumisrytmi on siis, mikäli hän saa nukkua meidän vieressä. Koska meillä on tämä muuttohärdelli tässä pyörinyt, niin päätettiin miehen kanssa, että Anton saa nukkua vieressä vielä sen aikaa kunnes saadaan muutto ja kaikki tavarat hoidettua paikalleen. Näin ei koidu Antonille eikä meille liikaa univelkaa ja stressiä pinnasänkyyn totuttamisesta.

Päiväunia Anton nukkuu vaihdellen. Usein iltapäivällä päikkärit kestää pisimpään, n. 1,5-2h. Myöhemmin hän sitten nukkuu joko vielä yhdet tunnin unet tai sitten kahdet lyhyemmät torkut.


Syömisestä:
Puuroa menee edelleen se 2dl aamulla ja 2dl illalla. Ollaan pysytty lähinnä kaura- ja riisipuuroissa, en tiedä pitäisiköhän kokeilla muitakin. Hedelmä/marjasoseita Anton saa puurojen yhteydessä, joten niitä ei erikseen anneta muuten kun vaan jos nähdään välipalan tarvetta. Liharuokaa Anton saa kahdesti ja syö päivässä puolestatoista purkista kahteen purkilliseen.

Rintamaitoa Anton saa jokseenkin vaihdellen. Oikeastaan on alkanut tuntumaan, että Anton pärjäisi aika pitkiäkin aikoja ilman. Hän lähinnä käyttää tissiä vaan nukahtamiseen. Mutta olen kuitenkin yrittänyt pyrkiä siihen, että hän kävisi rinnalla sen viisi kertaa vuorokaudessa.


Luonteesta:
Viime aikoina Anton on ruvennut osoittamaan mieltään selkeämmin. Esimerkiksi jos häneltä pyrkii ottamaan jonkun asian kädestä pois, niin Antonin naama menee irvistykseen siitä puristuksen voimasta, kun hän yrittää kaikin voimin pitää tavarasta kiinni. Sitten, kun se tavara lopulta lähtee hänen käsistään, niin Anton saattaa nostaa kädet nyrkissä ilmaan ja karjua suuttuneesti. Pakko myöntää, mutta tämä on miestä ja minua hiukan huvittanut ja myös hämmentänyt: meidän vauvalla on jo paljon omaa tahtoa.

Yleisesti ottaen Anton on muuten todella rento ja hyväntuulinen, mutta kieltämättä edelleen aika läheisyydenkipeä. Hän tykkää paljon olla sylissä ja usein, kun häntä alkaa laittamaan lattialle niin hän jo valmiiksi inisee osoittaakseen, että ei haluaisi sylistä pois. Kyllä hän sitten tyytyy kohtaloonsa ja jää lattialle, mikäli lelut ovat riittävän mielenkiintoisia.


Taidoista:
Kuukauden sisällä Anton on ruvennut nousemaan konttausasentoon tiheään tahtiin, mutta jää paikoilleen hytkymään. Muuten hän kierii, pyörii navan ympäri, peruuttaa ja eilen hän meni hiukan eteenpäin vetämällä itseään.

Istumiseen on selvästi tullut myös tukevuutta. Antonilla oli kyllä jo varhain suojaheijasteet käytössä, mutta nykyään hän osaa tulla jo takaisin istumaan, jos huojuu ja varaa painon toiselle kädelle. Edelleen kuitenkin turvallisuussyistä vahditaan häntä aina, kun hän istuu.

Anton oppi myös taputtamaan tässä viikko sitten. Alkuun se lähti siitä, että hän hakkasi tavaroita yhteen ja nykyään sitten taputellaankin käsiä.

Anton on ollut jo pienestä pitäen aika puhelias tyyppi, mutta nyt se alkaa enemmän muistuttamaan jokeltelua siinä mielessä, että ne ei ole yksittäisiä äänteitä vaan pitkäkestoisempaa ääntelyä. Mutta edelleen tulee myös niitä kiljahteluja ja muminoita. On ollut erityisen jännä seurata, kun hän ääntelee pyöritellessään jotain leluja käsissään. Se näyttää siltä kuin hän tavallaan leikkisi.


Suosikit ja inhokit:
Nämä ovat pysyneet aikalailla samoina. Uutena suosikkina kuvioihin on tullut johdot. Anton kun pääsee liikkumaan paremmin, niin hän osaa myös hakeutua esimerkiksi kännykän latureille ja sitten ei meinaa millään päästää irti.

Ehdottomasti mielenkiintoisin lelu olisi edelleen kännykkä. Mies antoi Antonille käsiteltäväksi hänen vanhan x-cover puhelimen, joka on siis näitä, jotka kestää kovempaa käsittelyä... mutta eihän se ole kiinnostava, kun sitä saisi luvan kanssa pyöritellä. Ehei, pakko olisi saada äidin kännykkä.


You Might Also Like

2 kommenttia

  1. just kirjotin myös 8kk postauksen! oi teillä taputetaan! meillä hakataan vaan pöytää vaikka oon yrittäny näyttää ja opettaa taputtamista :D aika samoissa mitoissa mennään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää käydä vilkuilemassa :) Anton ei niinkään matki taputusta vaan itsekseen aina välillä taputtelee :D Mutta Anton matkii sitten kylläkin pään heilutusta. Täällä aina vuorotellen päätä heilutellaan :D

      Poista