Äiti - ärsyttävä FB-tyyppi

26.3.14

Todella usein näkee kaikkien ei-niin-vakavasti-otettavien uutislähteiden sivuilla artikkeleita tyyliin "Rasittavimmat FB-tyypit" ja aina siellä listalla on maininta siitä rasittavasta henkilöstä, joka tykittää FB-profiilinsa täyteen vauvansa kuvia ja statuksia, mitä vauva nyt teki. Minua ei kyllä yhtään hävetä myöntää kuuluvani tähän tyyppiin.

Ensinnäkin minusta olisi hullunkurista, että jos minä vietän 80% ajastani lapseni kanssa ja sitten päivittelisin facebookiini jotain random-kissakuvia. Näin kärjistettynä esimerkkinä. Toki tiedostan, että on hyvinkin ihmisiä, jotka jättävät lapsensa pois FB-maailmasta mutta nämä ovat ehkä sellaisia ihmisiä, jotka muutenkin pitävät Facebookissa eroa omaan yksityiselämäänsä. Minä taas olen ollut aina asian suhteen avoimempi. Tai no avoin niille, joille olen päättänyt näyttää koko profiilini -osalle näkyy vain perustiedot. 

Myönnettäköön, että taisin sanoa aikoinaan, että minusta ei tule sellaista äitiä, jonka kaikki jutut liittyvät FB:ssä vauvaan. VIRHE. Se vaan nyt on niin, että miltei kaikki muu tuntuu niin paljon vähemmän tärkeältä ja oleelliselta kuin lapseni. Mutta oikeastaan suurin syy siihen, miksi tykitän niitä Anton-kuvia niin tiheään tahtiin on siinä, että Facebook on ainoa väylä, mistä vanhempani ja muut sukulaiset pystyvät seuraamaan Antonin kasvua ja juttuja. Osa heistä saattaa seurata tätä blogia, mutta esimerkiksi vanhempani eivät oikein ehdi ja siksi he käyvätkin vilkuilemassa kuulumiset FB:n kautta. Enkä jaksa aina tehdä niitä säätöjä, että Anttu-jutut näkyisivät Facebookissa vain niille henkilöille, joiden tiedän oikeasti olevan Antonista kiinnostuneita.

Niin ja Facebookissahan on tosiaan se mahdollisuus, että käyttäjä itse voi laittaa piiloon toisen käyttäjän juttuja tai jopa poistaa hänet kavereistaan. Minua ei loukkaa lainkaan, jos joku näin kohdallani tekee. Ja koska heillä on mahdollisuus tehdä näin, niin minä ihan hyvällä omatunnolla lisään vauvajuttuja profiiliini. Toki välillä kerron muutakin, mutta pääpaino on viimeiset 8kk ollut Antonissa.

Jos siis joku rasittuu ja miettii, tarviiko tällaisella rasittavalla FB-tyypillä olla niin jatkuvalla syötöllä vauvajuttuja, niin kannattanee miettiä seuraavia kysymyksiä itseltään:
- Uskotko, että tällä henkilöllä olisi jotain merkittävämpää kerrottavaa tai näytettävää kuin oma lapsi?
- Jos henkilö viettää valtaosan ajastaan tämän lapsiotuksen kanssa, niin onko luonnollista, että hänen juttunsa sosiaalisessa mediassa liittyvät siihen? Lapsettomilla on ehkä kieltämättä monipuolisempaa arki ja siksi se näkyy myös monipuolisuutena heidän statuksissaan.
- Olisiko mahdollista, että hänen päätarkoituksensa ei ole esitellä niitä juttuja niinkään sinulle vaan jollekin tietylle katsojakunnalle? Ja jos joku tosiaan jaksaa joka kerta säätää ne kenelle minkäkin jutun kuuluu näkyä, niin aikamoinen saavutus.
- Voisiko olla niin, että ihmiset haluavat kertoa pitkälti niistä asioista, jotka ovat 1. tärkeitä 2. iloa tuottavia 3. merkityksellisiä 4. ihmeellisiä 5. rakkaita? Usein lapsi on kaikkia näitä.

Mainittakoon vielä, että olen huomannut, että en oikeastaan hirmuisesti puhu Anton-asioista sitten kun puhun ystävieni kanssa. Se johtuu varmaan nimenomaan siitä, että olen pitkälti kertonut ne asiat sosiaalisten medioiden kautta ja silloin ystäväni/kaverini ovat voineet päivittää itsensä tilanteen tasalle silloin, kun heillä on aikaa. Näin ollen olemme voineet keskittyä sitten muihin juttuihin, kun ystäviemme kanssa juttelemme. Minusta tämä on ollut hyvä systeemi, mutta kaikki FB-kaverini eivät ehkä ole samaa mieltä... Mutta kuten sanoin, heillä on mahdollisuus valikoida, mitä he katsovat.

You Might Also Like

0 kommenttia