Sellainen kiva päivä

27.2.14

Eilen oli todella kiva päivä, toisin kuin tänään... Mutta keskitytään nyt kirjoittamaan kuitenkin siitä eilisestä.

Kävin alkuun päivällä Antonin kanssa kahden tunnin vaunulenkillä. En ollut kaavaillut niin pitkää reittiä, mutta kun ulkona oli valoista ja oli pystynyt laittamaan jo kevätkengät jalkaan, niin kivahan se oli kävellä. Ei tullut edes erityisen väsynyt olo. Jotenkin aina kevään alkaessa tulee huomattavasti energisempi olo. Ja nythän tuo kevät tuntuu tulevan huomattavasti aikaisemmin ellei nyt vielä tule jokin talvikausi -toivottavasti ei.

Sitten tulikin puhetta siskon kanssa elokuvissa käymisestä. Olimme huomanneet, että se Lego-elokuva ei pyöri kuin enää pari päivää originaalina. Kumpaakaan ei kiinnostanut tuota dubattuna katsoa. Olin aluksi kaavaillut, että olisimme menneet katsomaan sen ensi viikolla, kun toinen pikkuveljistäni tulee tänne hiihtolomallaan kyläilemään. Mutta kerta se ei onnistunut, niin kävin siskon kanssa eilen katsomassa sen legoleffan ja pitää miettiä, josko veisi pikkuveljen katsomaan jotain muuta.

Ihan hauska oli se elokuva, mutta varmasti se kiinnosti lähinnä siitä syystä, että legoukot on hassuja. En tiedä, miksi mutta ne vaan on. Aika moni elokuva on parhaimmillaan elokuvan alussa ja niin oli tämäkin. En sen suuremmin mitään juonellista paljasta, jos joku sen on aikeissa katsoa. Leffassa oli myös yksi raivostuttavan tarttuva biisi. Voin vannoa, että tuo jää suurella osalla päähän soimaan leffan katsottua.


Leffaeväät oli ainakin kunnossa. Niin ja en itse erityisemmin välitä niistä 3D-elokuvista. Ei se vaan ole riittävän hieno siihen vaivaan nähden, mikä tulee niistä laseista. Rasittavaa yrittää pitää niitä aina silmillä.

Siinä ennen leffaa kävin pyörähtämässä H&M:llä. Olin muutama päivä sitten puhunut miehelle, että haluaisin jonkun nätin kevättakin. Viime vuonnahan ostin raskaana ollessani kevättakin, joka menee kyllä vieläkin. Hyvä takki se on siinä mielessä, että pitää vettä ja tuulta mutta se ei ole erityisen nätti. Alkuun ajattelin, että en ehkä löydä edes sellaista, mitä haluaisin, koska tyköistuvat takit ei tällä vartalolla istu kunnolla. Taas se "liian isot tissit suhteessa hartioihin ja käsiin" -ongelma. En varsinaisesti löytänytkään tyköistuvaa, mutta löysin riittävän hyvän hintaansa nähden:


Tuo peili on likainen, ei takki. Niin tämä oli siis parikymppiä. Pienin jäljellä oleva koko oli 38 ja oli lähellä, että jätin sovittamatta koska ajattelin sen olevan liian iso. Ja kyllähän se isolta näyttää sillon, jos tuo vyö ei ole kiristettynä mutta ei tuo mielestäni noin ole mitenkään pahan näköinen. Eihän? Ja ainakin tuossa on riittävästi tilaa nostaa käsiä eikä purista. Ajattelin sitten, että tuo saa luvan kelvata koska en varsinaisesti tarvitse tuollaista takkia niin en olisi raaskinut siihen suuria summia sijoittaakaan.

Asunto on ihan kaaoksessa. Me molemmat varmaan ajatellaan, että kun se muutto on tulossa niin turha ruveta suuremmin järjestelemään. Muuttopahvilaatikotkin saatiin eilen miehen siskon kautta ja arvata saattaa, että tilaa ei ole kauheasti. Pitäisi kai aloitella jo pakkaamista niin voisi yrittää järjestää edes niitä pakattuja laatikoita jotenkin niin, että mahtuisi asunnossa paremmin liikkumaan. Siinä mielessä aika huonoon aikaan tulee veli kyläilemään, mutta ei se ole niin justiinsa.

Tänään on ollut mieli yhtä harmaa kuin taivaskin. Mutta tämä pieni mies tuo kuitenkin iloa:


You Might Also Like

2 kommenttia

  1. Mul on kans saman tapanen aleläytö takki ja se on kyllä ihan mahtava! Pelastanut monet tilanteet!! Muuton aikaa on aina kaaosta, mut sieltä kaaoksen keskeltä on sitten ihana mennä uuteen puhtaaseen asuntoon ja laittaa kaikki järjestykseen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti tuokin takki osoittautuu hyväksi hankinnaksi! :) Niinhän se on, välillä pitää tosin yrittää rauhoittaa itseään että ei lähtis tavaroita heittelemään seiniin, kun kaaos välillä ärsyttää sen verran.

      Poista