Päivän läpinät

13.12.13

Tänään meillä nukuttiin taas vaihteeksi niin, että Anton ei herännyt yöllä kertaakaan. Niinä kertoina, jos Anttu on ollut itkuisempi/kärttyisämpi ennen nukahtamista, niin on hän sitten kuitenkin nukahdettuaan nukkunut parhaimmillaan yli 9h yhteen putkeen. Näin kävi viime yönäkin: minulla koski päähän, joten makasin sängyssä ja mies yritti saada Antonin nukkumaan. Anton sitten taas vähän protestoi, mutta nukahti lopulta miehen käsivarsille klo 1 aikaan. Minä heräsin vähän yli kymmenen aamulla yöpaita osittain märkänä ja pinnasängyssään tuhisi vielä Anton unten mailla. Odottelin hetken, mutta kun ei poika näyttänyt heräämisen merkkejä, niin kävin kuitenkin hänet nostamassa syömään, koska maitorakkulat alkoi jo pusertumaan tissinahan lävitse.

Muina öinä nykyään yleisemmin Anton nukkuu ekaksi 6h, sitten syö ja jatkaa taas yöunia seuraavat 6h. Mutta päivisin hän sitten valvookin aika paljon.  Parempihan tuo on, että vanhemmatkin saa kunnon yöunet, mutta kieltämättä välillä päivisin tuntuu, että ei oikein saa kunnolla aikaa keskittyä johonkin omaan juttuun kerta Anton on hereillä ja vaihtelevasti viihtyy itsekseen. Tai no, näin aamuisin hän on usein tyytyväinen makoillessa sängyssä ja vilkuilee välillä minuun päin ja höpisee itsekseen. Nytkin takaani kuuluu ääniä: "ööö-öö-öööööGH-ööö". Päivän mittaan ääntely muuttuu joko "vau" tai "mam" tavujen toistoksi.

------

Tuossa vaiheessa olinkin eksynyt tekemään muita juttuja ja blogin kirjoitus jäi. Nyt kun on rauhotuttu iltaan ja Anttu on nukkumassa, niin pääsin tähän takaisin. Tässä tekstien välissä käytiin Prismassa ostamassa miehen perheen jäsenille loput joululahjat. Niin ja katsoin jakson Greyn Anatomiaa. Ja kävipä Antonkin tosiaan ensimmäistä kertaa suihkussa. Mitenkä se muuten on, saako tuollaisella yli 4kk jo korvat kastua? Kun pienenä vauvana niitä pitää varoa enkä ole tajunnut lukea vielä mistään, että minkä ikäisenä ne saa jo vapaasti kastua.

Siinäpä se Anton kiltisi hengaa ja katselee ympärilleen, kun iskä tuumailee, mitä hankkia perheelleen joululahjaksi. Äiti tosin auttoi hiukan iskää.

Siitä oli myös tarkoitus kertoa, miten minulla on viime päivinä ollut tunteiden tasolla selvää yliherkkyyttä. Tunnen itseni sen verran, että tunnistan tämän johtuvan jonkinlaisesta hormonien/aivokemioiden melskasta. Minipillereiden takiahan minulla ei varsinaisia kuukautisia ole, mutta näistä olotiloista kyllä huomaan, milloin ne kehossani muuten on. Ja niinä hetkinä, kun on alakuloisempi olo niin huomaan myös, että en jaksa/ei kiinnosta niin paljon hoitaa Antonia. Tuossa huomaa sen, mitenkä on vaikea pitää huolta toisesta, jos itse ei ole ihan kunnossa. Ja siis toki Anton on tullut hoidettua kaikesta huolimatta, mutta en jaksa lärpätellä hänelle yhtä iloiseen tapaan kuin "normaalisti".

On muuten hiukan sellainen olo, että kaikki aivotyöskentely tuntuu hirmu hankalalta nyt :D Mutta kokeillaan, josko vielä saisin päivän joululuukun kirjoitettua.

You Might Also Like

2 kommenttia

  1. oon niin kateellin teijän öistä! ja tuttu tunne tuo päivällä kun ei nukuta päikkäreita ja haluais hetken ees olla ja toi aivotyöskentelyt vaikeus. Tosta korvien kastelusta mulla ei oo minkään laista käryä, mutta mä oon kyllä kastellu? tai en kastelemalla kastellu, mutta ne on kastunut kun suihkussa ollaan oltu ja löträtty :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo siitä olen kyllä todella kiitollinen, että Anton on aina nukkunut yöunensa hirmu hyvin :) Noista korvien kastelusta tosiaan varoitettiin sillon synnytyssairaalassa, että vesi ei saisi päästä korviin kun sit saattaa tulla korvatulehduksia mutta en kyllä tiedä, kuinka kauan tuota pitäis huomioida. On vaan jäänyt päälle se vaihe, että ei vettä korviin ja nyt kun suihkussa käytettiin niin ruvettiin miettimään, vieläkö sitä pitää varoa... Olishan se vähän jännä juttu, kun on kuitenkin noita vauvauintejakin.

      Poista