Joulu paketissa

29.12.13

Meidän joulu meni jotakuinkin näin:

23. päivä ajelimme Kuopioon vanhempieni luokse. Kun pääsimme perille, niin siellä odotti siivottu ja joulukoristeltu koti. Olivat joulukuusenkin laittaneet jo esille, vaikka normaalisti se on koristeltu 23. päivä illalla. Tämä päivä meni sitten rentoillessa ja näin erästä ystävää (terkkuja!).


-----------------

24. päivä minä heräsin jo klo 8 ja lähdin isäni kanssa vielä ruokakauppaan. Ostettiin vielä muutama lahja. Vanhempani ovat perinteikkäästi aina ostaneet lahjoja "ajoissa"... Ukko ja Anton jäivät nukkumaan, mutta olivat kyllä jo heränneet kun me palailimme kaupasta.

Päivällä päästiin maistelemaan ekaa kertaa yöllä uunissa paistettua kinkkua ja otinpa Antonista pikaiset joulukuvat, mistä yksi olikin jo aikaisemmin täällä blogissa esillä. Joulutervehdyksemme lähtivät facebookin kautta postikorttien sijasta.

klo 15 isäni vanhemmat ja veli tulivat porukoilleni syömään. Annoimme heille lahjat ja he meille. Isovanhempani lähtivät ja me jaoimme vielä minun lapsuuden perheeni ja nykyisen "pikkuperheeni" kesken lahjat. Kirjoitan lahjoista erikseen, koska lahjoja tosiaan meille tuli useammassa erässä niin on helpompi laittaa kaikki yhteen erilliseen postaukseen.

Antonin päivän kohokohta taisi olla se, kun hän pääsi yksin istumaan nojatuoliin. Voi että sitä hänen riemuaan! Tarkoitus oli pitää hänellä tuollainen jouluisan vihreä body päällä, mutta pienokaiset kun puklailee niin sehän on vaatteet sitten vaihdettava. Lähti sitten myöhemmin illasta tuo frakkibody päälle.



Lahjojen jakamisen jälkeen minä ja mieheni pääsimme saunaan -hetki, jota olin odottanut jopa enemmän kuin lahjojen aukaisua. Tuo oli niitä hyvin harvoja hetkiä, kun me oikeasti voimme olla pelkästään kaksin. Täällä kotona kun emme saunavuoroon oikein pääse kahdestaan. (Kerran otettiin Anton mukaan. Siinä kävi niin hyvin, että alkumetreillä huomattiin, että kotiavain jäi lukkojen taakse ja eihän sitten tietenkään saunaankaan päästy. Mies soitti isännöitsijälle ja sitten puolet saunavuorosta odoteltiinkin rappukäytävässä kylpytakki päällä ja vauva sitterissä, että saadaan avaimet. Kun ne saatiin ja 10€ lasku ovenaukaisusta, niin oli vihdoin saunomisen vuoro... Anton alkoi kitistä suihkuhuoneessa ja se meni sitten siihen, että vuorotellen kävimme mieheni kanssa istumassa muutaman minuutin saunassa. JES!) Juotiin saunassa yksi lonkero puoliksi, hurjaa.

Saunomisen jälkeen pelasimme pokeria -minä, kaksi veljeäni, mieheni ja isäni. Otimme myöskin perhepotretin, missä jokaisella on erilaiset tekoviikset päällä. Isälleni kun lahjoitin sellaiset.


Hih, siinä on minun pieni mies. Nuo pelimerkit kiinnostivat Antonia melkoisesti ja tuo asu päällään hän näyttikin hassulta pokerimieheltä. Kunnon snobi-ilmekin tuossa toisessa kuvassa.

Loppuilta aatosta rauhoituttiin ja hengailtiin olohuoneessa. Syötiin lisää kinkkua ja muita herkkuja.

-------------

25. päivä käytiin äitini äidillä ja hänen miehensä luona syömässä. Mummon lihapullat on niin hyviä! Tiedättekö, kun joku ruoka on niin hyvää, että sitä syödessä pelkää jo sitä hetkeä, kun on liian täynnä :D Sellaisia on mummon lihapullat, niitä haluaisi syödä mahdollisimman pitkään.

Ruokailun jälkeen kahviteltiin, tai no itsehän join limpparia ja vettä. Kahvia ei miehen kanssa juoda, mies saattaa satunnaisesti ottaa kupillisen. Anton lähinnä hengaili lattialla ja ihmisten sylissä. Toki hänkin sai mummon lihapullia tissimaidon muodossa.

Sitten jaettiin taas vähäiset loput lahjat ja ajeltiin takaisin vanhemmilleni. Loppuilta meni taas veljieni kanssa häröillessä.


-------------

Joulua varjosti kylläkin miehen iho. Siihen iski taas tulehdusta ja meidän suunnitelmia pitikin muutella jonkin verran, koska mies halusi kotiin parantumaan. Anton viihtyi kuitenkin hyvin ja uudet lahjat viihdyttivät häntä joulupäivinä.

Kävimme me muuten myös Matkuksessa ja voi kauhistus niitä ruuhkia. Jopa minä ahdistuin ostoksilla ollessa. Kävinkin hyvin pikaiseen aina kaupassa katsomassa lastenvaate osaston ja osasin heti alkukatsauksella sanoa, oliko niissä mitään ostamisen arvoista. Pahinta oli kuitenkin jonottaa nälkäisenä Hesburgerin jonossa, kahden teinilauman välissä 30 minuuttia, että pääsi tekemään tilauksen. Jos olisin tiennyt, mihin joudun niin en tosiaankaan olisi lähtenyt jonottamaan. Sitten, kun vihdoin sain tilauksen tehtyä, niin odoteltiinkin toiset 20 minuuttia, että saatiin ruoka pöytään. Anton onneksi osasi viihdyttää itseään yrittämällä tarrata juomakupista.


Oli mukava, mutta kieltämättä aika raskas joulu siinä mielessä, että kyllä kaipaan jo omaa normiarkea. Tuntuu, että pitäisi päästä lepäämään; tekemään niitä omia päivittäisiä ehkä turhiakin juttuja. Nytkin olen tässä silmät ristissä ja melkoisen väsynyt. Miehen piti päästä kavereilleen, niin olen illan viettänyt Antonin kanssa ja iltapäivän juoksin keskustassa. Mutta jospa sitä huomenna lepäisi ja vaan olisi. Sen jälkeen alkaa valmistautuminen uuden vuoden pippaloihin.

Kirjoittelen huomenna joidenkin kuvien kera mitä löytyi meidän perheemme paketeista ja mitä me annoimme muille.

You Might Also Like

2 kommenttia

  1. oon ihan samaa mieltä että oli mukava joulu, mutta nyt on myös ihana vaan olla! Tosi ihania kuvia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään oli mulla tarkoitus olla lepopäivä, mutta sitten sainkin päähäni, että pitäisi siivota ja ehkä käydä etsimässä uudeksi vuodeksi joku mekko... :D Kiitos! :)

      Poista