Anton 5kk

28.12.13

Tältä näyttää viisikuukautinen Anton tänään:


Perustietoja:
- On mitä luultavimmin yli 8kg ja jotain yli 65cm pitkä. (Neuvola 2.1.)
- Käyttää vaatekokoa 68 ja 74.
- Edelleen menee se Liberon vaippakoko 3, vaikkakin tuntuu täyttyvän jo melko nopsaan. Ei kuitenkaan päästä läpi -vielä.
- On ollut ja on vieläkin täysimetyksellä.


Nukkumisesta:
Useimmiten Anton nukahtaa 24-01 välillä yöunille. Kyllä, hän edelleen yökyöpelöi (mikä sana...) ja ilmeisesti tahtoo elää kanssamme samassa rytmissä. Nukahdettuaan yöunille Anton on vetänyt useasti sen 9-10 tuntia yhteen soittoon, mutta nyt on parina viime päivänä herännytkin kaksi kertaa yöllä. Tiedä sitten, onko tämä taas jonkinlainen kausi, kun vastaavanlainen oli aikaisemminkin. Päivisin Anton nukkuu ehkä kolmet vajaa 60min päikkärit ja saattaa parin kerran torkahtaa vartiksi. Toki nukkuu enemmän, jos ollaan vaunuilla tai autolla liikenteessä.


Syömisestä:
Mietittiin tosiaan sitä kiinteiden aloittamista, mutta se nyt jäi joulukiireiden ja yleisen laiskuuden takia. Puutetta rintamaidosta kun ei ole ollut, niin mikään varsinainen tarve kiinteille ei ole esiintynyt. Nyt ensi viikolla käydään kuitenkin neuvolassa 5kk-tarkastuksessa ja samassa yhteydessä puhutaan, millä tavalla kiinteitä nyt aloiteltaisiin. Tässä kun on vielä kuukausi aikaa rauhassa maistella ennen kuin tulee se kiinteiden suositusikä täyteen. Anton kylläkin osoittaa jo paljon kiinnostusta ruokaa kohtaa ja aina kun hän saa lusikan D-vitamiinin yhteydessä suuhunsa, niin hän riemuitsee. Muuten Anton tissittelee edelleen siinä 2-3 tunnin välein, joskus on matkatessa saattanut tulla neljän tunnin taukoja. 


Luonteesta:
Anton haluaa selvästi olla jo iso poika. Hän haluaa tehdä samoja juttuja kuin aikuiset. Jouluna, kun Anton laitettiin istumaan yksin isoon nojatuoliin, niin hänen ilmeet oli ihan parhaita -niin täynnä riemua! (Näitä kuvia ehkä muussa postauksessa) Anton tuntuu myös riemuitsevan ja iloitsevan silloin, kun hän selvästi tajuaa jonkin jutun. Vaikkapa nyt sen, mitenkä palikat kaatuu, jos kädellä huitaisee palikkatornia. Välillä ihan ihmetyttää, miten hän voikaan toimia jo kuin joku isompi lapsi. Miten hän havittelee jotain tavaraa ja hermostuu, jos ei onnistukaan siinä. Hänellä on jo tavoitteita ja selkeitä ajatuksia, mitkä näkyy ulospäin myös.

Anton itkee hyvin harvoin. Oikeastaan vaan silloin, kun hän on todella väsynyt tai häneen sattuu. Muuten hän kirkuu ja päästää mekkalaa, jos on vaikka tylsää tai ärsyttää.

Sanoisin, että Anton on luonteeltaan rauhallinen mutta siinä mielessä vaativa, että osoittaa kyllä mieltään, jos jokin on huonosti. Viihtyisi varmasti paremmin yksin, mikäli pystyisi liikkumaan mielensä mukaisesti. Nyt kun hän tarvitsee vielä paljon vanhempia päästäkseen toimimaan paremmin.


Taidoista:
Käsien hallinta paranee ja kehittyy koko ajan. Välillä on hauskaa katsoa, kun Anton pitää omaa kättään ylhäällä, pyörittelee sitä hiljaa ja seuraa sitä samalla. Ikään kuin hän testaisi, mitenkäs se käsi oikein toimiikaan. Yhdistää siis, että hän hallitsee ja liikuttaa sitä mielensä mukaan. Jalatkin on löydetty ja kovasti niitä yritellään nostella ylös, mutta Antonilla taitaa olla mahaa sen verran paljon, että hän ei saa varpaistaan kiinni :D Voi toista. Yksi päivä, kun laitoin Antonille sukkia niin hän seurasi, kun laitoin yhden sukan jalkaan ja sen jälkeen nosti toisen jalan ylös ikään kuin antaakseen sen minulle, että on helpompi laittaa se toinen sukka toiseen jalkaan.

Kääntymistä edelleen odotellaan, mutta en ota asiasta paineita. Jokainen lapsi kun kehittyy omaa vauhtiaan. Muutenkin minusta tuntuu, että Anton on enemmän sellainen tarkkailija eikä menijä, tosin tuo saattaa helposti muuttua sitten kun liikkumaan kykenee.

Anton on siis sellainen mötikkä, joka ei erityisemmin vielä itse pääse mitenkään liikkumaan mutta tajunnallisesti hän on muuttunut paljon. Tuntuu, että hän on huomattavasti enemmän läsnä ja tietoinen. Hän ei ole enää lainkaan sellainen passiivinen pikkuvauva. Anton on vähän niin kuin pieni ihminen, hankala selittää asiaa sen paremmin.


Suosikit ja inhokit:
Aikaisemmin Anton käytti selvästi enemmän vasenta kättä, nykyään hän käyttää molempia samassa määrin. Aikoinaan hän söi myös enimmäkseen etusormeaan, kun nykyään sinne menee lähestulkoon koko nyrkki. Anton tykkää hirmuisesti olla pystyasennossa ja istua. Monet kerrat on pitänyt "painaa" hänet alaspäin, kun hän on punnertanut itsensä istumaan. Välillä tosin annetaan hänen istua vähän kerrallaan, koska mielestäni jos vauva itse kykenee nousemaan istumaan niin silloin hän todennäköisesti on myös valmis sitä tekemään. Mutta noudatetaan nyt näitä suosituksia kuitenkin eikä anneta istua kauaa kerrallaan. Antusta se on tosi mälsää.

Iskän kanssa on ihan parasta riehua ja äidin kanssa köllötellä. Äidin kännykkä on maailman kiinnostavin esine ikinä. Antonin pää menee täyttä ympyrää, jos hän havaitsee kännykän ja sitten pyrkii seuraamaan, minne se menee. 

Vaipanvaihdon aikana hymyilyttää ja pyllynpesu on kivaa kanssa. Nykyään Anton käykin suihkussa eikä niinkään ammekylvyssä. Ihmetyttää usein se suihku ja yritetäänkin ottaa suihkuvedestä kiinni. Ei tosin ole kivaa, jos vettä räiskyy silmille. 

Elmo-pehmolelusta on myös tullut selvästi sellainen kaverilelu, että hymyilyttää kun sen näkee. Sitä on myös kiva maiskutella suullaan. Melkein kaikki on kivoja suussa, paitsi sitten itse ne tavarat, mitkä olisi oikeasti tarkoitettu suussa maiskuteltaviksi. 


Sellainen pienimies se meidän Anton nykyään on. 

You Might Also Like

4 kommenttia

  1. näitä on niin kiva lukea, ku meijän Aksu saman ikänen :) Tosi monia samoja juttuja meilläkin, meillä tosin oikea puoli on paljon mukavempi! kaikki tapahtuu aina melkeen eka oikean puolen kautta :) Teillä kyllä nukutaan miljoona kertaa paremmin kun täällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännityksellä odotamme kyllä, tuleeko tuosta ukkelista nyt kumpikätinen (onko tuo edes sana? :D). En tiedä, voiko vauvan käsien käytöstä päätellä, kummasta tulee hänen pääkätensä.

      Toivottavasti teillekin suotaisiin paremmat yöunet! :)

      Poista