Hekumallista maitoa

21.11.13

Välillä minua ihmetyttää, miten rintamaito voikaan olla Antonille niin hyvää. Se, kuinka toisen silmät pyörähtää päässä nautinnosta, kun saa tissin suuhun. Kuinka hän käsillään vispoo ja kasvoille nousee innostuksen ilme, kun hänet laskee sänkyyn ja hän tietää, mitä on luvassa. Miten tarkkaavaisesti hän seuraa minun rintamustani samalla, kun riisuudun imetysvalmiuteen. Tuo poika kyllä pitää maidosta ja syömisestä.

Kylläinen poika, maitoa suupielessä ja nenässä.
Joskus minua naurattaa katsoa häntä ja hänen syömistään, kun välillä hän tekee sitä niin suurella intensiteetillä. Hirmu hekumat päällä. Onko se maito niin taivaallista? Toisaalta nykyään hän on myös todella herkkä äänille ja syömisestä ei meinaa tulla mitään, jos ympärillä on muita äänenlähteitä. Pää kääntyy välittömästi pois tissistä, jos jostain kuuluu jotain. Niin ja se imuteho on muuten aivan hirmuinen. Yllättävää, että minuun ei ole koskaan imettäminen sattunut. Muutamia kertoja on käynyt niin, että Anton on haukkaissut nännin vierestä otteen ja imaissut. Siinä kohtaa on sattunut niin, että olen kiljaissut. Erikoista siis, että muuten imettäminen ei satu.

Syömisen raukeus
Anton syö ehkä keskimäärin 8 kertaa vuorokaudessa eli noin kolmen tunnin välein. Tosin yöllä on se eka nukkumispätkä 6h, mutta iltaa kohden syö sitten tiuhemmin. En osaa yhtään sanoa, millaisia määriä hän sitä maitoa vetää, mutta puutetta siitä ei tunnu olevan. Sen olen kuitenkin huomannut, että tissit ovat sopeutuneet huomattavasti paremmin hommaansa. Enää niitä ei pingota läheskään niin usein eikä maito lähde kovin usein suihkuamaan itsekseen. Mutta tuo on varmaan säännöllisten imetysaikojen ansiota. Jos niistä poikkeaa, niin sitten tissitkin toki kapinoi tyhjentämällä itseään.

Ruokailun jälkeen on hyvä ottaa päikkärit.
Raskaana ollessani monissa paikoissa vouhotettiin, kuinka on hyvä imettää eri asennoissa ja vaihdella vauvan asentoja. En itse lähtenyt tähän sitten mukaan. Minä imetän melkein aina sängyllä kyljelläni makaamalla. Siinä menee kyllä keskiselkä jonkin verran kipeäksi, mutta istuessaan menisi ehkä hartiat. Olen kokenut sängyn helpoimmaksi, erityisesti sen takia kun sitä maitoa tuntuu päätyvän niin paljon muuallekin kuin vain Antonin vatsaan. Toki sitten, kun olemme liikenteessä niin syötän hänet istualtani.

En edelleenkään osaisi sanoa, että minä nautin imettämisestä. Se ei siis tuo minulle mitään varsinaisia hyvän olon tunteita. Olen kuitenkin iloinen, että pystyn imettämään lastani. Aionkin pyrkiä imettämään vielä useamman kuukauden, mutta kieltämättä odotan paljon sen lopettamista. Lähinnä siinä toivossa, että nämä tissini pääsisivät pienenemään. Nykyään vartaloni on aika epäsuhtainen, kun yläkroppaa koristaa isot mollukat. Isot rinnat tekevät minut paljon isomman näköiseksi. Niin ja osasyy siihen, miksi en nykyään paljon koskaan laittaudu on myös imettämisessä. Tuntuu inhottavalta laittaa meikit naamaan ja hiukset nätisti, jos kerta useamman kerran päivässä pitää käydä makuulle sänkyyn. En myöskään jaksa/halua laittaa erikoisempia vaatteita, kun niitä pitää rumpata päälle ja pois - ja napillisiin paitoihin pukeutuminen on hirmu rajaavaa. Niin ja miten voikaan odottaa sitä, että tissit saavat olla päivän rauhassa rintaliivien sisällä -tavallisten, kaarituellisten liivien sisällä. Mutta vaikka imettämisessä onkin näitä huonoja puolia, niin tietenkin asetan lapseni tarpeet etusijalle ja sen takia minulle on itsestäänselvyys, että imetän kerta siihen pystyn.

Tissillä on kuitenkin kilpailija ja se on tämä vasen etusormi:


You Might Also Like

0 kommenttia